Lapsiperheet    |   Vanhukset    |    Terveyspalvelut   |   Työllisyys   |   Kunta ja aluepolitiikka

Kuntoutuksen päiväkirja

Polvileikkauksesta on kulunut  kolme ja puoli kuukautta. Kuntoutus on onnistunut hyvin ja uimaopettajan työhön palaan 1.8.Kuntoutuminen  on vaatinut kovaa ja säännöllistä harjoittelua. Kesän aikana olen matkustellut paljon, mutta jokaiselta paikkakunnalta olen löytänyt vettä merestä, joesta, järvestä tai uima-altaalta vesijuoksuharjoitusten suorittamiseksi. 

Tavoitteenamme on ollut kokeilla uutta tekonivelleikkauksen kuntoutuspolkua ja hyödyntää liikuntaviraston nykyisiä ja luoda uusia liikuntapalveluja oululaisille työikäisille. Toivottavasti päiväkirjan kohdalla olevat kuvalliset ohjeet auttavat myös muitakin kuin oululaisia.

1. Leikkaukseen valmistautuessasi, ota hyvissäajoin ennen leikkausta yhteys kaupungin liikuntaviraston liikuntaneuvontaan fysioterapeutti Tiina Pekkalaa puh. 044-703 6600 ja sovi tapaaminen ( 7.8 alk.).

2. Syyskuussa alkaa  nivelryhmä Rehapoliksen kuntasalilla ma klo 13.00 -14.00.Starttaa terveyttä kuntosaliryhmä on Oulun uimahallin kuntosalilla to klo 11.00-12.00. Lisätietoja ryhmistä saat  erityisliikunnanohjaaja Virpi Rajalaan puh: 044-703 8042 (7.8 alk.).

3. Osallistu ennen ja jälkeen leikauksen ohjattuihin vesijumpparyhmiin , joista saat lisätietoja www.ouka.fi/liikunta tai uimaopettajilta puh: 558 48104.

4. Harjoittele useita kertoja viikossa kotiharjoituksia, joihin löydät ohjeita näiltä sivuilta päiväkirjan alta.

5. Vesijuoksu vyöllä on tehokas harjoittelumuoto. Alussa juokse noin 20 minuuttia ,lisää aikaa kunnon parannuttua.Vesijuoksuharjoitteita  voit tehdä useita kertoja viikossa.Olen juossut parhaillaan joka viikonpäivä  noin 60 minuutin ajan. Juoksun lisäksi olen tehnyt erilaisia jumppaliikkeitä syvässä vedessä. Liikkeet ovat samoja mitä tehdään ohjatuissa ryhmissä ( erona vain syvä vesi ja liivit).

6. Pyöräily ja kävely/ sauvakävely ovat hyviä liikuntamuotoja, joita kannatta myös tehdä.

7. Muutaman kuukauden kuluttua voit siirtyä normaaleihin ohjausryhmiin ja kuntoutus muuttuu normaaliksi  liikunnaksi.

30.07.2006

Alku viikosta olimme mieheni kanssa Kuopiossa. Mukana matkalla oli tietenkin vesijuoksuvyö. Kallaveden lämpö oli  ainakin 20 astetta ja vesijuoksuharjoitus tuli tehtyä "uusilla vesillä". Perjantaina kävin kaupunginhallituksen kanssa tutustumassa Espoon asuntomessuille. Messualueella oli kylätalo, johon oli suunniteltu monenlaista toimintaa asukkaille. Oulussa on kymmenen asukastupaa. Mielestäni on tärkeää vahvistaa alueellista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä asuinalueilla perustamalla tilat yhteistoimintaan. Toiminnan aktiivisuus on sitten kiinni alueen asukkaista.  Espoon ja Oulun nuorilla lapsiperheillä isovanhemmat asuvat kaukana ja  luontaiset verkostot puuttuvat. Mielestäni on erikoisen tärkeää luoda uudenlaisia sosiaalisia verkostoja eri sukupolvien välille. Asukas-  ja kylätalot ovat tärkeitä paikkoja sosiaalisten verkostojen luomisessa. Toinen  iloinen asia messuilla oli se, että alueella on nuorille ensimmäisen omanpesän rakentajille sekä erityisryhmille kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

23.07.2006

Heinäkuussa olen käynyt ahkerasti Raatin uimahallilla vesijuoksemassa. Halli oli minulle erittäin rakas 1960-luvulla.Tuolloin harrastin kilpauintia.

Heinäkuun helteilläkin Raatin hallissa on ollut paljon kävijöitä. Hallin vesijuoksuvyöt ovat olleet kovassa käytössä ja ohjatuissa vesijumpissa on riittänyt ohjattavia. Kuntosalilla on myös riittänyt ahkeria kävijöitä. Liikuntatoimelta oli oikea päätös pitää hallit vuoroin avoinna.

Tämän päivän Kalevassa oli juttu, jossa kerrottiin kuinka huonosti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä  ja Kainuun maakunnassa on hoitotakuu toteutunut. Sosiaali- ja terveysministeriö vaatii sairaanhoitopiirit  pikaisesti saattamaan hoitojonot lainmukaiselle tasolle.

Lehdessä on yksi esimerkki rouvasta, joka on jonottanut lonkan tekonivelleikkausta jo runsaat puolitoista vuotta. Oulun läänin alueella on lähes 3.000 yli kuusi kuukautta odottanutta potilasta, joiden osalta laki hoitoon pääsystä ei toteudu. Jokainen lisäkuukausi jonossa on epäinhimillistä sairaalle ja kovia kipuja kärsivälle ihmiselle. 

Sivun alkuun

11.07.2006

Unkarin matka meni hyvin. Oli mahtava juosta Balaton järvessä. Vesi oli yli 20 asteista ja uintikavereina varhaisina aamunhetkinä oli joutsen pariskunta sekä sorsia. Tutustuimme paikalliseen aluesairaalaan, uuteen kylpylään sekä olimme kaupunkipuiston vihkiäisissä. Unkarilaiset veljeskansamme olivat ystävällisiä ja vieraanvaraisia.

Veden ja viinan yhdistelmä ei tunnu hetkauttavan suomalaisia miehiä. Oulussa torinrannan ympäristössä on alkukesän aikana hukkunut jo kolme miestä. Hukkumiskuolemat ovat mielestäni olleet turhia. Useimmat hukkumiskuolemat olisivat vältettävissä, mikäli vesillä liikkumisen perustaidot olisivat kunnossa , uima- ja hengenpelastustaidot hallinnassa ja asenteet kunnossa.

Oulussa on herännyt laaja keskustelu torinrannan turvallisuudesta. On esitetty laiturille kaiteita, joiden apuun en henkilökohtaisesti usko. Humalaista seikkailijaa kaide ei pidättele. Turvallinen vesillä liikkuminen edellyttää aina viisautta ja hyvää harkintakykyä toimia oikein ja, että turvallisuudesta on otettava kokonaisvaltaisesti vastuuta sekä yksilöinä että osana yhteisöä. Vesiturvallisuus on paitsi henkilökohtaista vastuuta omasta turvallisuudesta, myös vastuuta toisistamme ja ympäristöstämme. Viisaasti vesillä - kampanjan slogan: älä jätä aivoja narikkaan valistaa osuvasti turvallisesta vesillä liikkumisesta.

05.07.2006

Olen nauttinut kovasti aurinkoisesta Suomen suvesta. Aamulla varhain olen pyöräillyt Oulun torille aamukahville. Heinäkuussa tapaa monia entisiä oululaisia toriostoksilla. Olen jatkanut kuntoilua pyöräilleen, kuntosali- ja vesijuoksuharjoituksin. Huomenna lähden Oulun ystävyyskaupunkiin Siofokiin, jossa vihitään käyttöön kylpylä Balatonin rannalla. Kaupunginjohto kertoi kolme viikkoa sitten Oulun vierailulla, että he ovat päättäneet opettaa kaikki kaupungin päiväkoti-ikäiset lapset uimaan. Uimaopettajana olen päätöksestä erittäin iloinen. Oulussa päiväkotilapset odottavat kolmivuotiaista asti pääsyä viikon mittaisen vesileikkikouluun joka on eskari - ikäisenä. Uimataito on hyvä henkivakuutus tuhansien järvien maassamme ja yhtä tärkeä taito myös ystävyyskaupunkimme lapsille, jotka asuvat järven rannalla. Onhan uinti ja erilainen vesiliikunta parhaita liikuntalajeja vauvasta - vaariin.

Matkatavarana on mukana myös vesijuoksuvyö. Tarkoituksena on innostaa myös unkarilaiset vesijuoksun harrastajiksi.

29.06.2006

Kuntoutus etenee hyvin. Eilen olin kuntosalilla ja harjoittelin kävelyä juoksumatolla. Fysioterapeutti Tiina kehui edistymistäni ja antoi kävelystäni täyden kympin. Omasta mielestäni kävely onnistuu hyvin kun jaksan ajatella ja keskittyä jokaiseen askeleeni. Jos en keskity kunnolla, kävelen väärin.

Kun aloitin päiväkirjan kirjoittamisen, oli tavoitteena luoda uusi tekonivelleikkausten kuntoutuspolku. Elokuussa Oulussa on alkamassa nivelryhmä. Kuntosalivuoro on maanantaisin 13.00-14.00 Rehapoliksen kuntasalilla. Ohjatusta vuorosta saa lisätietoja erityisliikunnanohjaaja Virpi Rajalalta puh: 044-703 8042 ( 1.8 lähtien).

Starttaa terveyttä kuntosalilta vuoro on torstaisin klo 11.00 -13.00 ja vuorolla on aina liikunnanohjaaja. Vuoro alkaa syyskuussa.

Liikuntaneuvontaan voi tilata ajan ennen ja jälkeen leikkauksen. Lisätietoja saa fysioterapeutti Tiina Pekkalalta puh: 044-703 6600 (7.8 lähtien).

Vesijumppia on heinäkuun ajan Raatin uimahallilla ma, ke, pe klo 6.30 ja ti, to klo 13.00. Ryhmiin ei ole ennakkoilmoittautumista. Oulun uimahalli avataan 31.7 alkaen ja vesijumpparyhmistä ja muistakin liikuntaryhmistä löydät tietoa osoitteesta: www.ouka.fi/liikunta.

Nautin kovasti pyöräilystä. Lähdenkin pyöräillen kuntosalille harjoittelemaan. Oulussa alkaa tänään uinnin SM- kisat. Mukana ovat kaikki suomalaiset huippu uimarit ja minulla on ilo avata kisat kaupungin puolesta. Toivottavasti mahdollisimman moni uimari alittaa Helsingissä pidettävien Euroopan mestaruuskisojen aikarajan.

21.06.2006

Kävin eilen kontrollitarkastuksessa. Ortopedi Juha Haataja oli tyytyväinen edistymiseeni kuntoutuksessa. Jalan loppuojennus oli hyvä ja jalka koukistui yli 110 astetta. Lääkärin positiivinen palaute tuntui hyvältä ja kannusti jatkamaan omaehtoista kuntouttamista. Menin sairaalaan muuten polkupyörällä. Olen pyöräillyt nyt reilun viikon ajan. Autoon en ole turvautunut lainkaan.

Kävelyharjoitukset ovat jatkuneet juoksumatolla. Olen harjoitellut myös porraskävelyä ylös ja alas ja se sujuu jo melko hyvin ilman tukea. Työkaverini Tiina ja Ulla olivat maanantaina seuraamassa liikeratojani kävelyssä ja totesivat leikkimielisesti, että " se kävelee". Kävelyn rankin asia on, että jokainen askel on ajateltava tarkasti, muuten liikerata hakeutuu entiseen, ennen leikkausta olleeseen. Mielestäni jokaiselle tekonivelleikatulle on mahdollistettava "kävelykoulu".

Hyvää juhannusta kaikille. Toivottavasti osaatte toimia viisaasti vesillä. Muistakaa, että viina ja vesillä liikkuminen eivät sovi yhteen.

Sivun alkuun

15.06.2006

Kaksi viikkoa on vierähtänyt nopeasti edellisestä kirjoituksesta. Tänään aloitin polkupyöräilyn. Kesti useita päiviä rohkaistua ja hypätä pyörän selkään. No, se onnistui hyvin. Luulen, että syy pyöräilyn aloittamiseen oli korvien välissä, pelko aloittaa ja lopettaa polkeminen.

Viikonloppuna olin Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton kouluttajien kesäseminaarissa Pajulahden urheiluopistolla. Paikalla oli useita fysioterapeutteja myös sisareni Teija. He seurasivat kilvan kävelyäni ja totesivat, että kävelen väärin. No sehän on luonnollista , kun olen lähes kaksi vuotta ontunut toista jalkaani. Opetellut kävelemään heittämällä  oikeaa jalkaani lonkalla ja lantiolla. Luulenpa, että muillakin tekonivelleikatuilla on samanlaisia ongelmia poisoppia väärä kävelytyyli.

Tänään sain apua työkaveri Tiinalta ja vähän muiltakin . Kävelin juoksumatolla. Hoin itselleni kantaisku ( kantapää edellä jalka eteen), varvastyönnöllä jalka taakse (lonkka ojentuu). Nyt pitää miettiä jokainen kävelyaskel, jotta se menee oikein. Kertoivat, että vaaditaan 10.000 oikeaa askelta, jotta väärän tekniikan voi poisoppia.

Tein reisilihasharjoituksia reisipenkissä. Polven ja nilkan tulee pysyä samassa linjassa koko liikkeen ajan. Minulla polvi meinasi kääntyä sisäänpäin. Tiina muistutti: " aloita liike niin, että muistat painaa kantapään kiinni tukeen/alustaan".Tein liikettä molemmilla jaloilla ja lisäksi pelkästään oikealla jalalla. Tavoitteena on lisätä rasitusta maksimiin.

Kuntoutus etenee mielestäni melko hyvin. Nyt on kulunut jo kaksi kuukautta leikkauksesta. Kyynärsauvoja en enää tarvitse ja portaissa liikkuminen ylös ja alas onnistuu hyvin. Ensi viikolla on kontrollikäynti sairaalassa.

31.05.2006

Lomamatka Rhodoksella oli ihana, lämpöä koko viikon 30 astetta varjossa. Hotellin uima-allas tuli tutuksi , kun harjoittelin kaksi kertaa päivässä noin tunnin kerrallaan. Kreikkalaisetkin olivat ihmeissään lämpötilasta. Toukokuussa ei ole ollut yhtä lämmintä ainakaan kolmeenkymmeneen vuoteen. Kävelimme vanhassa kaupungissa iltaisin ja onneksi otin toisen kyynärsauvan mukaan. Vanhankaupungin kadut olivat epätasaisia ja pienillä mukulakivillä päällystettyjä.

Olen jatkanut kuntoilua uimahallilla. Portaissa kulkeminen ylöspäin onnistuu jo vuorotahtisena, mutta alaspäin kuljen aina leikattu jalka edellä. Kadoksissa ollut lihas on vieläkin heikko ja tästä syystä portaat tuottavat vieläkin ongelmia.

Toivottavasti nämä sadepäivät loppuvat pian. Odottelen kovasti, milloin uskallan pyörän selkään. On aika kurjaa olla riippuvainen toisten ihmisten jatkuvasta avusta. Uimahallille  meiltä päin ei pääse bussilla ja pyöräily ei vielä onnistu. Kiitokset ystäville, jotka ovat antaneet kuljetusapua ja mahdollistaneet säännöllisen harjoittelun.

20.05.2006

Tänä aamuna kävin tervehtimässä vauvauintiperheitäni. Oli mukava kuntouttaa jalkaa lämmitetyssä ( 32 asteisessa) vedessä ja samalla leikkiä perheiden kanssa piirileikkejä. Tein harjoitukset vastukset (perhoset) nilkoissa ja liikkeiden toistoja oli paljon(50 kertaa).

Torstaina olin kuntosalilla ja työkaverini Tiina katsoi liikeratani ja huomasi, että en käytä lainkaan etureiden sisimmäistä lihasta. Minun piti kovasti keskittyä ojennusharjoitukseen ja löytyihän se kadoksissa ollut lihas vihdoin. Tein muutamia toistoja ja lihas väsyi nopeasti ja rupesi "tärisemään". Ei auttanut kuin pitää tauko. Tein useita sarjoja  muutamalla toistolla.

Keskiviikkona olin Helsingissä kokouksessa ja lähdin ilman kyynärsauvaa. Se oli virhe. Tulomatkalla kentällä lähtöportti oli ulkomaanlentojen puolella ja matka tuntui tosi pitkältä. Tuntui etten millään pääse kunnialla lähtöportille. Tuosta viisastuneena, otan toisen kyynärsauvan mukaan lomamatkalle kaiken varan vuoksi. Olemme mieheni ja lapsenlapseni kanssa lähdössä aamulla lomamatkalle Rhodokselle. Hotellin olen valinnut niin, että voin päivittäin harjoitella uima-altaassa. Mukana on juoksuvyö, hanskat ja nilkkavastukset. Palaamme matkalta viikonpäästä sunnuntaina.

Sivun alkuun

16.05.2006

Maanantaina olin aamulla juoksemassa liivillä  40 minuuttia ja osallistuin noin 20 minuuttia ohjattuun vesijumppaan. Pystyin tekemään useita liikkeitä. Oli mukava tavata omia ohjattavia ja vaihtaa kuulumisia.

Tänään olin jälleen altaassa tunnin. Juoksin liivillä ja kävin eri lihasryhmät läpi syvässä vedessä. On kiva huomata, että joka kerralla voi lisätä uusia liikkeitä vedessä.

Kävellessä en käytä enää kyynärsauvaa apuna. Kävely on hidasta ja siihen on keskityttävä huolella. No eihän se ole ihme, kun olen puolentoista vuoden ajan varonut kipeää jalkaani. Esitin liikuntaneuvontaan, että järjestävät kävelykoulun, jotta opin kävelemään oikein . Sauvakävelyn voisi "koulussa" myös kerrata.

Huomenna on kokous Helsingissä ja taitaa tulla lepopäivä kuntoutuksessa.

13.05.2006

Olin tiistaista perjantaihin Innsbruckissa kokousmatkalla. Hotellissa oli kuntopyörä ja gross-traineri ja harjoittelin niillä päivittäin. Matkalle otin mukaan toisen kyynärsauvan, joka oli tarpeen, jonka avulla pystyin kävelemään hotellin ja kokouspaikan väliset matkat.

Leikkauksesta on kulunut nyt kuukausi. Tänään jätin kyynärsauvan kotiin kun menin uimahallille harjoittelemaan.

Altaalla juoksin  liivillä ja tein vesijumppaliikkeitä 40 minuuttia. Uudet siskoni Teijan ohjeet löydät vesiharjoituksista.

Olen iloisesti yllättynyt, kun niin moni vastaavan leikkauksen läpikäynyt tai leikkaukseen odottava on ottanut henkilökohtaisesti yhteyttä. Useat henkilöt ovat toteuttaneet sivuilla olevia ohjeita ja kertoneet omakohtaisia kokemuksia niistä ja kuntoutusohjeiden vaikutuksista omaan edistymiseen.

Huomenna allasharjoitukset odottavat. Hyvää äitienpäivää äideille ja isoäideille.

8.05.2006

Tänään kävin kuntosalilla. Poljin kuntopyörällä 20 minuuttia ja harjoittelin samoilla laitteilla kuin ennen leikkausta.

Olin myös uima-altaalla ja harjoittelin  vesijuoksua sekä tein erilaisia vesijumppaliikkeitä ( katso vesiharjoitukset).

Allasharjoituksia tein yhteensä noin 40 minuuttia). Olin yllättynyt kun harjoitukset onnistuivat hyvin. Nyt tarvitaan malttia, etten innostu liikaa. Huomenna  menen altaalle uudestaan. 

Sivun alkuun

2.05.2006

Vapun saimme viettää loistavassa säässä. Lapset ja lapsenlapset vierailivat ilonamme. 

Kuntoutuksen osalta tuli pieni takapakki, kun leikkaushaava on ollut muutaman sentin auki hakasten poistamisen jälkeen. Piti pitää parin päivän tauko trainerilla polkemisessa. Kävely onnistuu kuitenkin jo yhden kyynärsauvan varassa ja kotona liikun pieniä matkoja ilman sauvoja.

Olen odottanut kovasti uima-altaaseen pääsyä. Tapasin tänään leikkaavan lääkärin ja hän neuvoi ,että allasharjoituksen voin aloittaa vasta ensi viikolla. Kävin kuitenkin tapaamassa työtovereitani ja vesijumppaohjattaviani. Sovimme työtoveri Tiinan kanssa, että tapaamme ensi maanantaina klo 8.00 kuntosalilla ja sen jälkeen kokeilen allasjuoksua. Tiinan mielestä ryhtini on parantunut huomattavasti ja se tuntui mukavalta ja kannusti lisäharjoitteluun.

Ensi viikolla päivitän sivuilleni leikkauksen jälkeiset kuntosali- ja allasharjoitukset.

Nautitaan upeista ilmoista.

28.4.2006

Kuntoutus on edennyt hyvin. Tiistaina poistettiin hakaset leikkaushaavasta. Olen osallistunut jo useisiin kokouksiin ja näin päässyt kiinni arjen askareisiin.

Odottelen kovasti altaaseen pääsyä. Toivottavasti se onnistuu vapun jälkeen.

Olen saanut paljon henkilökohtaisia yhteydenottoja vastaavassa tilanteessa olevilta ihmisiltä. Toivottavasti olen pystynyt heitä innostamaan omaehtoiseen kuntoutumiseen, koska se on välttämätöntä kuntoutuksen edistymiselle.

Toivotan kaikille oikein iloista vappua.

20.4.2006

Tänään päätin piristää itseäni ja kävin kampaajalla. Thera-trainerilla poljin 3x60 minuuttia. Polkeminen "laittaa" nesteet liikkeelle ja jalan turvotus laskee. Auringonpaiste piristää mieltä kummasti. Istuskelin lukemassa parvekkeella ja nautin auringon tuomasta lämmöstä.

Sivun alkuun

19.4.2006

Eilen ja tänään kuntoutus on edennyt hyvin. Thera-trainer on mahtava kuntoutusväline. Tiina kävi neuvomassa sen käyttöä ja opasti samalla uusia liikkeitä. Liikkeet löydät kuntoutusohjeista leikkauksen jälkeen. Lisäksi löydät röntgenkuvat ennen ja jälkeen leikkauksen.

Tämä joutenolo kotona neljän seinän sisällä alkaa raivostuttaa. No sehän taitaa olla merkki paranemisesta. Onneksi on tosiystäviä, jotka käyvät viihdyttämässä.

17.4.2006

Tänä aamu oli huomattavasti valoisampi. Aamuharjoitukset onnistuivat hyvin ja jalan loppuojennus oli parantunut. Päivällä Heinosen Heikki toi Fysiolinen Thera –trainerin,. Se on hyvä kuntoutusväline polven liikkuvuuden lisäämiseksi. Illalla sain suurta apua Tarjalta, joka käsitteli polveani. Jalassa on kovasti turvotusta, vaikka olenkin hoitanut sitä kylmällä, kohoasennolla ja pumppaavilla liikkeillä. Tarjan ammattitaitoisella otteella jalan turvotus laski huomattavasti. Polven liikkuvuus parani myös turvotuksen laskettua ja loppuojennus parani edelleen.

16.4.2006

Tänään koin oloni masentuneeksi kun kovasta harjoittelusta huolimatta polveni loppuojennus ei vain onnistunut.. Kun seisoin selkä seinään päin, painoin hartiat, pakarat ja pohkeet seinään, jäi pohkeen ja seinään väliin ainakin kahden sormen mentävä aukko. Tänään harjoitusteni kannustajana ja ojennustestin valvojana toimi työkaverini Sipe. Hän totesi, että olen aivan liian malttamaton ja vaadin itseltäni mahdottomia suorituksia. Näin se taitaa olla, onhan leikkauksesta aikaa vasta viisi vuorokautta.

Leikkaushaava on parantunut hyvin. Polvessa on 31:n hakasen (ei ompeleen) pituinen haava. Haavaa on tärkeää suihkuttaa päivittäin.

Sivun alkuun

15.4.2006

Tänään harjoitukseni katsoi Tuula. Kannusti ja neuvoi muutaman uuden liikkeen. Huolettaa kun loppuojennus ei vain onnistu, se vaatii armotonta työtä.

On kiva kutsua ystäviä kylään. Ystävyyssuhteet ovat olleet viime kuukausina heikolla hoidolla. Nyt on aikaa heillekin.
Mieheni laittoi ruoan ja lapset olivat syömässä. Ilonpillerinä 4,5 kuukauden ikäinen pojantyttö Sofia joka on löytänyt varpaat. Olisipa kiva olla yhtä notkea ja saada varpaat suuhun selin asennossa. No kovalla treenaamisella se voi vielä onnistua.

14.4.2006

Heräsin taas aikuisin klo 5.00 hyvin nukutun yön jälkeen. Nousin sängystä ja kävelin päivähuoneeseen kahvinkeittoon.. Osastolla oli erityisen hiljaista kun juhlapyhien vuoksi leikkauksia ei tehty ja suuri osa potilasta kotiutettiin juhlapyhiksi. Niinpä kävin haastattelemassa yövuorossa olevaa kahta hoitajaa. Heidän suuri huolensa oli kun sairaalaan ei tahdo löytyä työntekijöitä. Nytkin on jouduttu sulkemaan yksi osasto ja leikkaussali. Sairaalalla on huono maine työnantajana ja hyvät hoitajat lähtevät muualle. Toivottavasti sairaanhoitopiirin hallitus ottaa lusikan käteensä ja saa työolosuhteet ja palkkauksen kuntoon.

Hoitotakuu on voimassa, mutta sairaanhoitopiiri ei kykene vieläkään noudattamaan lakia erityisesti ortopediassa. Eniten potilaita on tekonivelleikkausten jonossa. On etsitty kaikenlaisia keinoja. Perustettiin Leikkaus Oy jonka tehtävänä oli purkaa tekonivelleikkausjonoja noin 200:lla vuodessa. Olin järkyttynyt kun sain lehdestä lukea ettei Leikkaus Oy ole tehnyt yhtäkään tekonivelleikkausta.
Olin nimittäin sairaanhoitopiirin hallituksessa kun päätös Leikkaus Oy:n perustamisesta tehtiin. Olin alusta asti epävarma sen tarpeellisuudesta, mutta uskoin virkamiesten vakuutteluihin. Nyt on myös selvinnyt ettei suurin osakas Oulun Diakonislaitoksen Terveys Oy osta alihankintana Leikkaus Oy:tä yhtään leikkausta. Olen sitä mieltä, että virheet on syytä tunnustaa ja Leikkaus Oy tulee lakkauttaa.
On syytä resurssoida sairaanhoitopiirin omaan sairaalaan. Sehän myös vastaa uusien lääkäreiden koulutuksesta. Mielestäni Pohjois-Suomi tarvitsee oman tekonivelleikkausten osaamiskeskuksen ja paras paikka sille on oma yliopistosairaala.

Iltapäivällä koitti kotiin pääsyn aika, siis kolmantena päivänä leikkauksesta. Hoitotyön yhteenvedossa todettiin: Potilaalle tehty oikeaan polveen tekonivelleikkaus 3 päivää sitten. Vointi ollut osastolla hyvä, voi lähteä kotiin. Kontrollit jatkossa kirurgian poliklinikalla leikkaavan lääkärin ohjeitten mukaan. Sairasloma kesäkuun loppuun.

Yleisvointi hyvä. Verenpaine, pulssi ja veren happipitoisuus ollut hyvä. Ei lämpöilyä. Leikatun jalan liike, lämpö ja tunto hyvä. Jalka on vielä hieman turvoksissa ja ojentuminen hieman vajaa.
Kivut olleet hyvin hallinnassa osastolla, ensin oli pca-pumppu ja sitten lääkitty lääkkeillä.
Kotiin määrättiin Arcoxia ja Panacodia kivun lievitykseen sekä Klexane-nimistä lääkettä, joka on tarkoitettu laskimotukoksen eli veritulpan ehkäisyyn ja hoitoon. Klexanea ehkäisee veren hyytymistä. Se annetaan ihonalaisena pistoksena vatsan alueelle kertakäyttöisillä ruiskuilla.

Hyvästelin ja kiitin henkilökuntaa hyvästä hoidosta ruusujen kera. Toivotin pikaista toipumista huonekaveri Seijalle ja jätin sairaalan.

Olipa kiva palata kotiin. Soitin naapurin Marjutille, että tulisi ”komentamaan”, jotta kaikki kuntoutusohjeet tulisi tehdyksi. Ainakin alkupäivien jumppaliikkeet vaativat tueksi kannustajaa. On helppo antaa periksi kun liikkeet tuntuvat vaikeilta. Innostava ”komentaja” auttaa huomattavasti ja liikkeet tulee tehtyä tunnollisesti. Kipulääkkeet kannattaa ottaa ennen jumppatreenejä.
On tärkeää nostaa jalka kohoasentoon ja hoitaa kylmällä turvotusta useita kertoja päivässä. Nukuin yöni leikattu jalka kohoasennossa.

Sivun alkuun

13.4.2006

Kiirastorstaina oli opittava jumppaliikkeet ja kävely kyynärsauvoilla. Pyhien aikana osastolla ei ole fysioterapeuttia. Se on mielestäni aivan väärin. Kaupunki ostaa palvelupaketin joka sisältää leikkauksen, määrätyn määrän sairaalapäiviä ja opastuksen kuntoutusohjeisiin. Eihän palvelun laatu voi olla siitä kiinni tehdäänkö leikkaus alkuviikosta vai loppuviikosta. Jokaisella potilaalla tulee olla oikeus samantasoiseen hoitoon ja kunnan rahoittajana tulee saada tasa-arvoinen palvelupaketti. Tähän epäkohtaan aion päättäjänä puuttua.

Empaattinen ja päättäväinen fysioterapeutti Pirjo tuli antamaan kuntoutusohjeet. Olin makuuasennossa (selällään) ja hän sanoi, että laita nilkka koukkuun ja nosta jalka suorana kattoa kohti. Sanoin, ettei se ikinä onnistu. Pirjo kannusti ja sanoi, että kyllä se onnistuu. Laita terve jalka koukkuun, hengitä syvään ja nosta jalka nilkka koukussa ylös. No uskomatonta, mutta totta niinhän se jalka vaan nousi. Jalan alas laskeminen rauhallisesti vaati yllättävän paljon voimia. Tein liikkeen viisi kertaa ja olin tosi ylpeä itsestäni. Se ei olisi onnistunut ilman Pirjon määrätietoista tukea. Sängyn reunalla istuen harjoittelin myös jalan ojennusta ja koukistusta.
Hyvä testi jalan loppuojennuksen onnistumisesta on seuraava: Seiso selkä seinään päin, paina hartiat, pakarat ja pohkeet seinään, jos tämä onnistuu, on polvesi ojennus kunnossa.
Fysioterapeutti Pirjo osasi oikealla tavalla kannustaa potilaita tekemään omaehtoiset harjoitteet. Asiahan on niin, että kuntoutuminen ei onnistu jos itseltä ei löydy siihen tarpeeksi motivaatiota.

Lääkärikierrolla kysyin joko voisin päästä pitkänäperjantaina kotiin. Kipuja ei ole, kuntoutus ja kepeillä kävely onnistuu hyvin. Lääkäri lupasi, jos kaikki huomenna on kunnossa.
Lupaus kotiin pääsystä auttoi varmaan ja nukuin erittäin hyvin yön.

12.4.2006

Olen aamuvirkku ja heräsin jo kello kuusi. Aamulla kävi fysioterapeutti tapaamassa ja sanoi, että tänä päivänä noustaan sängystä ylös ja tehdään pieni ”lenkki” huoneessa.
Päivän aikana sain viisi kukkakimppua ystäviltäni ja työtovereilta. Henkilökunta totesi, että sinullahan on kukkia kuin vasta synnyttäneellä äidillä. Olinkin yllättynyt ja iloinen kun niin moni oli minua muistanut.
Päivä kului nopeasti kun tykönäni kävi paljon vieraita ja sain useita kannustavia puheluja. Ruoka maistui eikä ollut kipuja.
Kävelyreissu oli vähän hankala kun minulla oli monenlaisia letkuja. Polvessa oli letku johon meni ylimääräinen veri- ja kudosneste. Selässä oli puudutusaineen letku. Kädessä nestetippa ja kipupumppu. Lapsenlapseni Josefiina totesikin käydessään ,että miten sinä mummi pääset liikkeelle kun sinulla on noin monet letkut kannettava mukana. Joka tapauksessa kävely onnistui Eeva telineellä.
Yö oli levoton. Huoneeseen tuotiin illalla juuri leikattu potilas joka oli huonovointinen. Sehän on aivan tavallista sairaalaolosuhteissa.

Sivun alkuun

11.4.2006

Yön nukuin yllättävän rauhallisesti. Aamulla kävin saunassa jo viideltä. Seuraavan kerran pääsen saunaan vasta kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Sairaalaan saavuin klo 7.00 ja heti alkoivat valmistautumistoimenpiteet leikkausta varten.
En halunnut nukutusta. Leikkauksen aikana keskustelin leikkaavan lääkärin kanssa. Minulle kävi selväksi, että polveni oli tosi huonossa kunnossa. Jalan asento oli väärä, polven liikkuvuus heikko ja polvesta löytyi paljon luupiikkejä. Lääkäri lupasi toimittaa minulle röntgenkuvat ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen ja kertoa lyhyesti tilanteestani. Seurasin leikkausta katossa olevan lampun kautta. En ollut huonovointinen koko leikkauksen aikana. Leikkaussalissa olin noin kaksi tuntia.
Olin varoitellut etukäteen anestesialääkäriä ja hoitajaa siitä, että lepopulssini ja verenpaineeni on alhainen leikkauksen aikana ja sen jälkeenkin. Näin oli nytkin pulssi oli 40-48 ja yläpaineeni laski heräämössä reilusti alle sadan. En kuitenkaan ollut huonovointinen.

Heräämössä olin noin klo 17.00. Aika kului tosi hitaasti . Huulet kuivuivat ja mieshoitaja rasvasi huuleni vaseliinilla. Minulla oli kova jano, mutta en uskaltanut juoda. Kostutin suutani vedellä useita kertoja. Näin oli varmaan parasta, koska liian aikainen juominen voi aiheuttaa pahoinvointia.

Osastolle päästyäni oli pöydälleni ilmestynyt ihana kukkakimppu ystäväperheeltämme Vantaalta.
Soittelin muutaman puhelun miehelleni, lapsilleni, äidilleni ja työkavereille ja kerroin, että kaikki oli mennyt tosi hienosti.
Nälkä oli kova ja sain illallisen, mutta varotussanoin. Ruokailu kannattaa aloittaa varoen ettei tule pahoinvointia. Uskoin ja söin lihakeiton liemen ja jogurtin. Olo oli yllättävän hyvä.

Ensimmäisen yön nukuin oikein hyvin.

10.4.2006

Tänä aamuna kävin viimeisen kerran uima-altaassa ennen huomista leikkausta. Päivä oli kiireinen enkä ehtinyt jännittää leikkausta. Hain apuvälinelainaamosta kyynärsauvat. Työkaverit toivottivat onnea ja lupasivat tulla tervehtimään keskiviikkona. Illalla menen saunaan ja yritän saada nukutuksi. Hieman mietityttää mahtaakohan uni tulla. Huomenna leikkaus on ohi ja alkaa kuntoutus. Palataan siihen muutaman päivän kuluttua.

9.4.2006

Kalevassa ja Forum 24:ssa olleet kirjoitukset päiväkirjastani ja kuntoiluohjeista ovat herättäneet yllättävän paljon yhteydenottoja. Olen vastannut kysymyksiin henkilökohtaisesti. Sain yhden epäasiallisen nimettömän yhteydenoton, johon en reagoinut millään tavalla.

Vilpitön tavoitteeni on kannustaa muita samassa elämäntilanteessa olevia kanssaihmisiäni omaehtoiseen kuntouttamiseen.

Eilen tein allasharjoituksia ja kokeilin nilkkavastuksia (perhoset). Harjoitukset olivat tehokkaita ja apuvälineet tuovat vaihtelua harjoituksiin. Nilkkavastuksiin voit tutustua osoitteessa: www.fysioline.fi/verkkokauppa

Sivun alkuun

31.3.2006

Tänään olin kuntosalilla ja altaassa. Tein tunnollisesti sovitut harjoitteet. Vedessä venytykset onnistuvat huomattavasti paremmin kuin kuivalla maalla. Vesijuoksu on muuten mahtava liikuntalaji. Meidän uimahallissa (Oulun uimahallissa) on saatavilla vesijuoksuvöitä ja vesijuoksijoille on erikseen varattu rataharjoittelua varten.

30.3.2006

Tänä aamuna olin sairaalassa. Ensin kävin röntgenkuvauksissa. Tapasin anestesialääkärini Vesa Pakasen ja leikkaavan lääkärin ortopedi Juha Haatajan. Nyt tiedän mitä tiistaina 11.4 on odotettavissa. Sairaanhoitajan kanssa kävimme läpi terveydentilani sekä etukäteen otetut verikokeiden tulokset. Lopuksi tapasin fysioterapeutin. Hänen kanssa kävimme läpi leikkauksen jälkeisten päivien kuntoutusta sairaalassa. Palataan siihen myöhemmin. Pikkusen jännittää, mutta tunnen olevani ammattitaitoisten ihmisten hoidossa. Luulen, että jännittäminen on ihan tavallista, olenhan menossa aika suureen operaatioon. Tänään on aurinkoinen ja ihana ilma. Harmittaa kun kävely ulkona ei onnistu.

29.3.2006

Olen tehnyt usean viikon ajan kuntovinkeistä löytämiäni harjoituksia niin kuntosalilla, vedessä kuin kotona. Harjoitteluohjeet ovat laatineet Oulun kaupungin liikuntaviraston liikuntaneuvonnasta fysioterapeutti Tiina Pekkala ja vesijumppaohjeet sisareni fysioterapeutti Teija Vihervaara ja vesijuoksuohjeet fysioterapeutti Ulla Virrankoski. Minulla on mahtava porukka, joka on kannustanut huolehtimaan lihaskunnosta valmistautuessani 11.4 tulevaan oikean polven tekonivelleikkaukseen. Yhteisenä tavoitteena meillä on luoda oululainen malli omatoimiselle kuntoutukselle perusterveydenhuollon tueksi työikäisille, jotka ovat menossa polven tekonivelleikkaukseen. Uskon nimittäin, että omalla asenteella ja omaehtoisella liikunnalla ja ammattilaisilta saamilla ohjeilla voin vaikuttaa leikkauksesta toipumiseen. Yöllä oli kovia kipuja. En ottanut särkylääkkeitä vaan tein Tiinan antamia venytysliikkeitä. Ne muuten auttoivat ja nukahdin uudestaan.