|
16.03.2011 klo 21:20 Jätin maanantaina seuraavan sisältöisen
valtuustoaloitteen. Siihen tulee vastata seuraavassa kaupunginvaltuustossa
14.4.2011
VALTUUSTOKYSELY TERVEYSASEMILLE PÄÄSYN ONGELMISTA
Terveyskeskusvastaanoton kiireetön
jonotusaika on kasvanut jo 3 kuukauteen(=lakisääteinen yläraja).
Kiireettömiä vastaanottoaikoja jaetaan toukokuulle ja kesäajaksi
terveysasemat suljetaan seitsemäksi viikoksi , joka entisestään vaikeuttaa
kiireettömien vastaanottoaikojen saantia. Kesäajan
päivystysvastaanottotoiminta keskittyy kiireellisen avun hoitamiseen.
Tämä johtaa siihen, että
erikoissairaanhoito ja kalliimmat palvelut esimerkiksi
mielenterveyspalveluissa lisääntyvät ja ennaltaehkäisevät palvelut
kärsivät. Aikaa jää vain tulipalojen sammuttamineen ja pitkäjänteinen
terveyden edistäminen ja varhainen puuttuminen kärsivät.
Työntekijöiden sairaslomat ovat
lisääntyneet. Rekrytointimaine huononee ja palvelujen laatu heikkenee.
Työpari-tiimityömallin toteuttaminen vaikeutuu. Eikä kyetä toteuttamaan
uuden terveydenhuoltolain mukaista perusterveydenhuollon vahvistamista.
Puhelinoperaattorin vaihto toi suuri
ongelmia terveysasemille ajansaannin osalta ja kuormitti entisestään
henkilökuntaa.
Vastaanottokäyntien määrät ovat
lisääntyneet, etenkin hoitajakäynnit . Toiminta on siis tehostunut ja on
siirrytty kevyempiin palveluihin strategian mukaisesti. Henkilöstöä
vähennettiin viime vuonna 6-7 lääkärin työpanoksen verran. Mitoituksena on
sovittu käytettäväksi 2 200 asukasta/lääkäri-hoitajatyöpari.
Tälle vuodelle esitetyssä sopimuksessa,
jonka sosiaali- ja terveyslautakunta on jo hyväksynyt, terveysasemien
vastaanottokäyntien määrä on alimitoitettu, sillä niitä tilataan vuodelle
2011 noin 171 000 kpl ja vuoden 2010 toteuma oli noin 199 000 käyntiä eli 14
% enemmän. Koska palvelujen kysyntä ei ole vähentynyt, tilattavien käyntien
määrää tulee lisätä ainakin 30 000 kpl. Tähän tarvitaan noin 1,6 miljoonan
euron lisärahoitus.
Tilaaja- tuottajamalli on aiheuttanut
ongelmia. Terveydenhuollon tilaaja ( sosiaali- ja terveyslautakunta) ei
ole lisännyt tilaustaan vastaanottotoimintaan tälle vuodelle, vaikka
palvelujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti. ja jonot ovat epäinhimillisen
pitkiä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen johtokunta palvelujen tuotannosta
vastaavana on lähettänyt tämän vuoden sopimuksen uudelleen valmisteltavaksi.
Lisärahaa sosiaali- ja terveyslautakunnalla ei ole Miten tämä ongelma
ratkaistaan pikaisesti ja turvataan terveyspalvelut kaupunkilaisille? Kuka
viime kädessä vastaa palvelujen kysyntään?
Terveysasemien vastaanotolle tarvitaan
pikaisesti lisää lääkäreitä. Tarvitaan realistinen budjetti. Valitettavasti
ne jotka terveysasemien palveluja eniten tarvitsevat, ovat maan hiljaisimmat
eli mielenterveyspotilaat, nuoret päihteiden käyttäjät, monisairaat
vanhukset, syrjäytyneet jne.. Näillä ihmisillä ei ole rahaa
yksityispalveluihin
Kysynkin:
1.
Mihin toimiin ryhdytään, jotta oululaiset
pääsevät inhimillisessä ajassa kiireettömään hoitoon terveysasemille?
2.
Kuka kantaa vastuun kun lain velvoittamat
odotusajat venyvät ja joudumme maksamaan sakkomaksuja?
3.
Miten huolehditaan siitä, että terveysasemille
saadaan puhelimella yhteys ja voidaan varata aika vastaanotolle?
4.
Tilaajan- ja tuottajan väliset sopimukset ovat
edelleen kesken vaikka on jo maaliskuu. Kuka ottaa viimekädessä vastuun
asian hoidosta ja lisärahan ohjaamisesta?
5.
Kuka ottaa vastuun siitä, jos terveysasemien
osaavasta henkilökunnasta osa raskaan työtaakan alla irstisanoutuu ja
hakeutuu muualle töihin?
6.
Onko tavoitteena ajaa alas julkinen
terveydenhuolto Oulussa?
7.
Viime vuoden tilinpäätöstietojen mukaan
kaupunkikonsernin vuosikate on noin 121 miljoonaa euroa, eikö tuosta osan
voisi ohjata kuntalaisten laadukkaiden terveyspalvelujen järjestämiseen?
10.03.2011 klo 19:40
VELKAJÄRJESTELYYN INHIMILLISYYTTÄ JA JOUSTOA
Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että velkajärjestelystä
säädetään kokonaan uusi laki, joka korvaisi nykyisen lain yksityishenkilön
velkajärjestelystä. Tavoitteena on yksinkertainen ja joustava menettely sekä
oikeudenmukainen vastuunjako velallisen ja velkojan välillä.
Velkajärjestelyllä pyritään saamaan ylivelkaantuneen henkilön taloudellinen
tilanne hallintaan. Käräjäoikeuksiin jätettiin vuonna 2010 yli kolmetuhatta
velkajärjestelyhakemusta, missä on kasvua 334 edelliseen vuoteen
Ehdotuksen
keskeisin muutos on, että velalliselta perittävä rahamäärä joustaisi tulojen
muuttuessa. Velallisille määritettäisiin elinkustannusosa, jonka yli menevät
tulot tilitettäisiin velkojille. Jos velallisen tulot putoavat alle
elinkustannusosan, velkojille ei kertyisi tilitettävää. Yksin asuvan
elinkustannusosa olisi noin 600 euroa kuukaudessa sekä asumiskulut.
Ehdotuksen
mukaan sosiaalietuuksia,, kuten lapsilisiä ja erilaisia korvausmuotoisia
etuuksia. ei laskettaisi mukaan velallisen tuloiksi. Asumistuen määrä
vähennettäisiin kuitenkin vuokrakuluista, ja huomioon otettaisiin vain
velallisen itsensä vastattavaksi jäävän vuokran määrä. Sen sijaan kaikki
palkan sijaan tulevat etuudet, kuten ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha ja
sairauspäiväraha olisivat velallisen tuloa samalla tavalla kuin
ulosottomenettelyssä.
Työryhmä
ehdottaa velkajärjestelyyn joustavuutta myös niin, että jokainen
velallinen saisi oikeuden kolmeen vapaakuukauteen vuodessa. Niiden
aikana velallinen saisi tulonsa omaan käyttöönsä. Vapaakuukaudet
pidentäisivät vastaavasti maksuohjelman kestoa.
Velkajärjestelyn edellytyksiä tarkistettaisiin. Velkajärjestelyyn pääsyn
voisi estää kuten nykyisinkin mm. piittaamaton ja vastuuton velkaantuminen.
Uutta olisi, että tätä arvioitaessa otettaisiin huomioon myös luotonantajan
oma toiminta, esimerkiksi velallisen maksukyvyn riittävä varmistaminen.
Maksuohjelman
kesto olisi sama kuin elokuussa 2010 voimaan tulleessa uudistuksessa
(normaalikesto 3 vuotta). Uutta olisi, että pienituloiselle velalliselle,
jolta maksuja ei normaalisti kerry, vahvistettaisiin viiden vuoden
maksuohjelma, Tämä helpottaisi nuoria ,jotka ovat velkaantuneet
pikaluottojen tai muiden kulutusluottojen vuoksi.
Työryhmä
ehdottaa, että velkajärjestelyä voitaisiin soveltaa tietyin edellytyksin
myös pienimuotoista yritystoimintaa harjoittaviin henkilöihin.
Yrittäjävelalliset voisivat saada oikeusapua velkajärjestelyhakemuksen
tekemisessä.
Työryhmä
vahvistaisi maksuohjelman valvontaa, jotta maksusuoritukset tulevat
hoidetuiksi. Valvontatehtävä annettaisiin ulosottolaitokseen perustettavalle
uudelle yksikölle. Nykyisin velkojat joutuvat itse hoitamaan
valvontatehtävää. Velallinen suorittaisi kuukausimaksut ulosottomiehelle
tilitettäväksi eikä enää suoraan velkojille, joita voi olla kymmeniä.
Työryhmän
mukaan on välttämätöntä, että velkavastuulla on kaikissa tapauksissa
enimmäiskesto. Lakiin tulisikin ottaa säännökset velan toissijaisesta
lopullisesta vanhentumisesta, joka laskettaisiin velan eräpäivästä.
Toissijainen vanhentumisaika olisi 18 vuotta, ja jos velkojana on
luonnollinen henkilö, 23 vuotta.
Työryhmä
ehdottaa uuden velkajärjestelylain säätämistä, jossa olisi säännösainesta
nykyisestä velkajärjestelylaista, mutta myös uusia periaatteita. Keskeinen
muutos nykytilaan olisi se, että velalliselta perittävä määrä vaihtelisi
velallisen tulojen mukaan, jolloin lisäsuoritusvelvollisuutta ei synny.
Ehdotuksen
lähtökohtana on, että talous- ja velkaneuvonta on merkittävin
ylivelkaantuneiden kansalaisten neuvontapaikka, jossa myös valtaosa
velkajärjestelyhakemuksista valmistellaan.
Työryhmän
esitykset ovat kannatettavia ja lakimuutokset pitää saada nopeasti uuden
eduskunnan käsittelyyn. Uskon, että näillä muutoksilla kyetään osin
vaikuttamaan köyhyyden vähenemiseen. Nuorten velkaantuminen estettäisiin
parhaiten pikavipit kieltävällä lailla sekä ennaltaehkäisemällä nuorten
peliriippuvuus. Velkaneuvonnan jonot on lisäksi saatava hallintaan. On
epäinhimillistä ja lain vastaista että esimerkiksi Oulussa velkaneuvontaan
on 93 päivän jonotusaika.
10.03.2011 KLO 06:50
KOTIHOIDONTUEN KUNTAKOHTAISET EROT POISTETTAVA
Jokaisella lapsella on oikeus vanhempiin ja hyvän elämän alkuun.
Vanhemmuutta tulee tukea arkielämän sujumisessa. Se vaatii parannusta
lapsiperheiden toimeentuloon. Tällä hetkellä pienituloisimmat lapsiperheet
eivät saa lapsilisää, koska ne leikkaavat toimeentulotukea. Tämä epäkohta on
korjattava välittömästi uuden eduskunnan työn alkaessa.
Vanhempainpäivärahojen minimitasoa on nostettava 100 eurolla. Lapsiperheiden
verotusta on kevennettävä ottamalla käyttöön lapsivähennys.
”Vanhemmilla on oikeus valita hoitavatko he lapsensa kotona
kotihoidontuella vai päivähoidossa. Molemmat vaihtoehdot vaativat
kehittämistä, totesi eduskunnan varapuhemies, hyvä ystäväni
Tarja Filatov
naisten päivänä”.
Lastenhoivalla on suuri tasa-arvomerkitys. Kuntien
talousvaikeudet eivät saa johtaa päivähoidon laadun heikkenemiseen. Naisten
on hyvällä omallatunnolla voitava valita sekä osallistuminen työelämään että
perheen perustaminen. Nyt tarvitaan pelisääntöjä sille, että perheen lapset
pääsevät samaan päiväkotiin ja, että päivähoito on aina lähipalvelua kodin
tai työpaikan läheisyydessä. Päiväkotiryhmille on lailla määriteltävä
enimmäiskoot.
Kotihoidon, päivähoidon ja työn yhdistämisen on oltava joustavaa.
On saatava aikaan lakimuutos joka mahdollistaisi osittaisen kotihoidontuen
ja osa-aikatyön yhdistämisen. Tarvitaan päivähoidon maksuasetukseen muutos,
joka joustaa nykyistä paremmin perheen pirstaleisen hoivatarpeeseen. Naisten
työssäkäynti on merkittävä osa Suomen työllisyysastetta ja avainkysymys
Suomen tulevaisuudelle.
Kotihoidontuki tarvitsee valtakunnalliset pelisäännöt. Tuen taso
ja tulosidonnaisuus on määriteltävä kuten päivähoitomaksuissa. Nyt moni
kunta maksaa kotihoidontuen kuntalisää ja perheet joutuvat eriarvoiseen
asemaan asuinpaikkakunnan mukaan.
Kotihoidon valitsevien äitien ja isien on voitava palata
turvallisesti työhön. Nykyisin liian monet, erityisesti äidit joutuvat usein
työttömyysloukkuun, jollei heillä ole vakituista työpaikkaa heidän
jäädessään kotihoidonvapaalle. Kotihoidontuen varassa oleville vanhemmille
on rakennettava mahdollisuus täydennyskoulutukseen. Työn, hoivan ja
opiskelun yhteensovittamiseen tarvitaan lainsäädännön uudistamista.
16.02.2011
Kunnille vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon julkisesta rahoituksesta
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa
koskevan lainsäädännön uudistamista valmistelevan työryhmän väliraportti on
lausuntokierroksella.
Sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestämisen lähtökohtana on oltava
yhdenvertaisuusperiaate. Raportissa esitetty joustomahdollisuus alueellisen
yhdenvertaisuuden toteuttamisessa on perusteltu. Se huomioi maamme
vaihtelevan asukastiheyden ja pitkät välimatkat.
Uuden vappuna voimaan
tulevan terveydenhuoltolain tavoitteena on asiakaskeskeisyyden
vahvistaminen, joka on otettava huomioon palvelujen vaikuttavuuden
suunnittelussa. Asiakkaiden kannustaminen omien terveysongelmiensa
hallintaan parantaa hoidon tuloksellisuutta.
Työryhmä painottaa
väliraportissaan erityisesti ennalta ehkäisyn ja terveyden edistämisen
näkökulmaa. Terveydenhuollon vaikuttavuutta voidaan myös parantaa
huolehtimalla hoitoketjujen toimivuudesta, jolloin voidaan varmistaa mm.
hoitosuositusten toteutuminen.
Vierastan, maakuntahallinnon sekä Kelan terveysrahaston mallia. Ne
eivät tuo lisärahaa, mutta katkaisevat yhteydet kuntien peruspalveluihin.
Kaavoitus, rakentaminen, asuminen, liikenne, koulutus, työvoima- ja
elinkeinopolitiikka vaikuttavat terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
Kunnat ovat koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Kunnilla on
laaja vastuu mm. koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen
järjestämisestä, infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpidosta sekä
elinkeinoelämän edellytysten kehittämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmän uudistaminen toteutuu parhaiten vahvan peruskunnan
vastuulla. Toiminnallisen integraation ja laaja-alaisen
hyvinvointipolitiikan toimeenpanon edellytyksenä on kunnan vahva
omistajaohjaus.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta on
saatava konkreettisemmat esitykset. Jatkotyön tulee painottua
peruslinjausten konkretisointiin. Ratkaisuilla on kiire ja linjaukset on
saatava tulevaan hallitusohjelmaan. Palvelut uhkaavat rapautua ja
palveluiden järjestäminen hajautuu erilaisiin hallintomalleihin.
Sosialidemokraatit kannattavat periaatetta, jonka mukaan rahoitus- ja
järjestämisvastuun tulee olla samoissa käsissä ja demokraattisen
päätöksenteon piirissä. Tämä periaate ja vahva muutos korjaavasta
ehkäisevään ja hyvinvointia edistävään työhön on edellytys sille, että
tulevaisuuden haasteissa pystytään hoitamaan palvelut ja sosiaaliturva.
Laajempi väestöpohja mahdollistaa myös perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon työnjaon ja hoitoprosessien uudistamisen.
Tulevaisuudessa nykyinen raja siirtyy vaativan erikoissairaanhoidon ja
perustason erikoissairaanhoidon välille. Erityisvastuualueen
erikoissairaanhoito keskittyisi entistä enemmän ja vaativien toimintojen
osalta kansallinen työnjako selkiytyisi. Vaativan hoidon laatu paranee ja
kustannukset laskevat. Väestöpohjan laajentaminen ja vaativan toiminnan
keskittäminen ei tarkoita lähipalvelujen katoamista
Paras- hanke on saanut paljon hyvää aikaiseksi, mutta on toisaalta
synnyttänyt monitasoisia ja kirjavia hallinnollisia rakenteita. Sote-
järjestelmän ohella kuntarakenteen uudistamiseen tulee saada vauhtia ja ne
tulee valmistella yhtä aikaa.
Kunnan roolin palvelujen järjestäjänä tulee olla tunnustettu ja
vahva. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä muiden kuntien tai
järjestäjien kanssa tai hankkimalla osan palveluista yksityisiltä palvelun
tuottajilta tai yhteisöiltä. Markkinoiden toimivuus on tärkeätä kunnille.
Tarvitaan lisää hankinta- ja kilpailuttamisosaamista. Kun markkinat
toimivat, hinta ja laatu ovat tasapainossa. Markkinoiden toimivuus on
ongelma erityisesti terveydenhuollossa, jossa vaarana on, että yksityisen
terveydenhuollon omistus keskittyy kansainvälisille sijoitusyhtiöille.
Kuntien demokraattinen päätöksenteko, rahoitus ja toiminnan ohjaus
on kytkettävä yhteen. Kuntalaisten palveluihin tarkoitetut rahat on saatava
ohjautumaan palveluiden järjestämiseen, ei hallintoon. On saatava
päätöksenteko, rahoitus, laatu ja saatavuus läpinäkyviksi valtuutetuille ja
palveluiden tarvitsijoille valinnanvapauden ja oikeusturvan kannalta.
10.02.2011
Verot maksukyvyn mukaan
Veroja ei Suomessa ole mitoitettu
maksukyvyn mukaan. Vain kymmenesosa veroista kerätään progressiivisesti
valtion ansiotuloverona. Tämä tarkoittaa, että peräti yhdeksän kymmenestä
eurosta, jotka suomalainen maksaa veroa, kerätään tasaverona eli ottaen
kaikilta yhtä paljon. Tämä on epäoikeudenmukaista. SDP haluaa tehdä
verotuksesta oikeudenmukaisempaa.
Merkittävä epäkohta liittyy siihen, että
vuodesta 1993 lähtien ansio- ja pääomatuloja on verotettu eri tavoin.
Pääomatulovero on tällä hetkellä tasavero 28 %. Jo keskituloisen suomalaisen
palkansaajan ansiotuloista maksama progressiivinen vero nousee sivukuluineen
tätä korkeammaksi. Sosialidemokraatit haluavat osana verotuksen uudistamista
ja julkisen talouden tervehdyttämistä korjata tämän epäkohdan.
Mallissamme pääomatuloverotuksen tasoa
nostetaan kautta linjan, ja osinkotulojen verotus muutetaan
progressiiviseksi. Pääomatuloveron verokanta nostetaan 30 %:iin. Malli
lisäisi selvästi verotuloja ja samalla se jakaisi taantuman synnyttämän
taloudellisen taakan hieman oikeudenmukaisemmin. Pääomaveroa maksava
yrittäjä ei osallistu kunnallisveron maksuun lainkaan.
Pääomatulojen verotuksen kiristäminen
vahvistaisi verojärjestelmän progressiota ja on siten perusteltua
oikeudenmukaisuussyistä: veronmaksukyky on suurin erityisesti suuria
pääomatuloja saavilla. Hyvä nyrkkisääntö onkin se, että verot tulee asettaa
maksukyvyn mukaan.
02.02.2011
VALTION VELKAANTUMINEN - MITEN PÄÄSTÄÄN PINNALLE
EX- valtiovarainministeri Eero Heinäluomalla Uutispäivä
demarin haastattelussa (21.12010) on uskottavat lääkkeet , joilla valtion
kahdeksan miljardin euron velasta päästään eroon yhdessä vaalikaudessa.
Veroalennusten tie on loppuun käytetty. Keskimääräiseksi
kasvuprosentiksi tarvittaisiin 3 %/vuosi. Lisäksi työttömät pitää
saada töihin.
Työllisyysaste on hilattava ensi vaalikaudella 67
prosentista 72 prosenttiin. Jo yhden prosentin työllisyysasteen kasvu tuo
kaksi miljardia lisätuloja julkiseen talouteen. Työttömyys ja erityisesti
nuorisotyöttömyys on aivan liian korkealla tasolla.
Kolmas tasapainotuskeino on leikkauslistat. Se on
epäoikeudenmukaisin tie, koska leikkaukset kirpaisevat eniten pienituloisia.
Oikeudenmukaisin tie on työn ja lievien veronkorotusten
tie.
Heinäluoma sanoo olevansa optimisti. Paavo Lipposen
toisella ja Matti Vanhasen ensimmäisellä vaalikaudella syntyi 420 000
työpaikkaa. Miksei nyt kyettäisi samaan? Kun Eero Heinäluoma jätti vuonna
2007 valtiovarainministerin tehtävät oli valtion budjetti kolme miljardia
euroa ylijäämäinen. Ero tähän päivää on siis 11 miljardia euroa heikompi.
On helppo olla Eeron kanssa samaa mieltä. Eeron esittämä
vaihtoehto vaatii sen, että demarit on suurin puolue eduskuntavaaleissa,
muuten hukka perii. Nykyisellä hallituspohjalla tuloerot, köyhyys ja
terveyserot vain jatkavat kasvuaan.
29.1.2011
KANSALAISTEN VELKAKIERTEESEEN ON REAGOITAVA
Kotitalouksien velka-aste on huipputasoa. Velkojen määrä suhteessa
käytettäviin tuloihin on 113 % kun se edellisen laman aikana oli 90 %.
Velkaneuvonnan piirissä on yli 100.000 suomalaista. Ulosottovelallisia on
noin 243.000, joista yrityksiä 22.000. Maksuhäiriömerkintöjä on 319.000
suomalaisella. Valtaosa maksuvaikeusmerkinnöistä,70 % sai uusia merkintöjä
viime vuonna. Yhdellä velallisella on keskimäärin yli kahdeksan
maksuhäiriömerkintää, keskiarvo on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut.
Tiedot ovat Suomen Asiakastiedon ilmoittamia. Huolestuttavia tietoja.
Asuntolainan korot ovat matalalla tasolla, entä kun ne lähiaikoina nousevat.
Moniko suomalainen ajautuu velkaneuvonnan piiriin? Näihin asioihin on nyt
reagoitava.
Pikavippien myöntämistä tiukennettiin viime vuoden keväällä kosmeettisesti.
Suhteessa eniten pikavippejä on nuorilla aikuisilla, 25- 29- vuotiaista
melkein joka kymmenennellä.
Oulussa sosiaalisessa luototuksessa valmistellaan ensisijaisesti
toimeentulotuessa asioivat opiskelijat, jotka eivät ole saaneet/järjestäneet
toimeentulotukea korvaavaa rahoitusta koko opiskeluajalle. luottoa sai viime
vuonna 81 asiakasta, joista alle 29- vuotiaita 59. Velkaneuvontaan pääsyn
enimmäisjonotusajaksi on eduskunta säätänyt 60 vrk. Velkaneuvonnassa Oulussa
oli vuonna 2010 uusia asiakkaita yhteensä 396.Jonotusaika tammikuussa 2011:
93 pv. ja jonossa oli 116 asiakasta. odottamassa palveluun pääsyä. Oulu
rikkoo räikeästi säädettyä jonotusaikaa. Tähän on pikaisesti saatava muutos.
Lapsiperheiden köyhyys on räjähdysmäisesti noussut. Yhtenä syynä on se, että
toimeentulossa lapsilisät lasketaan tuloksi ja ne leikkaavat toimeentulotuen
määrää, eli kaikkein köyhimmät lapsiperheet eivät ole oikeutettuja
lapsilisiin. Oulussa toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä oli
vuonna 2010 yhteensä 1365.
Oulussa alle 25-vuotiaita tulottomia nuoria oli vuonna 2010 yhteensä 1059.
Heistä suurin osa sai kirjallisen toimeentulotukipäätöksen ja
sosiaalityöntekijä ei edes tapaa heitä. Toimeentulotukea saaneita alle
25-vuotiaita nuoria asioi toimeentulotuessa vuonna 2010 yhteensä 2542.
Oulussa on hyviä kokemuksia useista hankkeista, jotka suurelta osin
tähtäävät samoihin tavoitteisiin: Syrjäytymisen ehkäisyyn, nopeaan
puuttumiseen ja nuorten asiakkaiden nopeaan pääsyyn
palveluun/toimenpiteisiin.
Nuoret on saatava pois toimeentulotuelta opiskelemaan, työharjoitteluun,
työpajalle, sairaslomalle eli ensisijaisille etuuksille. Toisen asteen
koulupudokkaat on tavoitettava ja heille on järjestettävä palveluohjaus.
Tavoitteena
tulee olla nolla toleranssi - ettei yksikään nuori ”tipahtaisi” palveluista
ilman palveluntarpeen arviointia ja palveluohjausta.
Moniammatillinen ja poikkihallinnollinen verkosto on jo olemassa Time Out –
ohjausmallin myötä (kutsunnat ja armeijan keskeyttävät), joka on
laajennettava koskemaan kaikkia syrjäytymisuhan alla olevia nuoria.
Tarvitsemme
matalankynnyksen paikan nuorille, jossa laaja-alaisella verkostotyöllä
autetaan nuoria.
Tarvitsemme
nuorten Oulu 10:n, jossa mukana mielenterveys - ja päihdetyö, sosiaalityö,
työllisyys, liikunta, terveydenhuolto sekä ehkäisevä nuorisotyö.
Investoiminen nuoriin ja laaja-alaiseen nuorisotyöhön on sijoittamista
tulevaisuuteen. Hyvin voivat lapset ja nuoret ovat Suomen tulevaisuuden
paras kilpailuvaltti.
29.1.2011
Tule keskustelemaan työllisyysasioista.
28.1.2011
ALKOHOLIMAINONTA ON KIELLETTÄVÄ
Jokaisella ihmisellä on oikeus hyviin ja riittäviin terveyspalveluihin.
Julkiset terveyspalvelut tulee rahoittaa pääsääntöisesti verovaroin. Näin
taataan kustannuksiltaan edulliset ja alueellisesti tasavertaiset palvelut.
Terveysnäkökulma on ulotettava yhteiskunnan eri sektoreille: työelämään,
asuntopolitiikkaan, liikuntatoimeen nuoriso- ja koulutoimeen sekä
valistukseen.
Eri väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet. Henkinen pahoinvointi
on lisääntynyt. Lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat ilmenevät yhä
rajummin. Alkoholin ja huumeidenkäyttö lieveilmiöineen on entistä
näkyvämpää. Terveysriskit on tunnistettava ja ehkäistävä laaja-alaisella
hyvinvointipolitiikalla. Toteuttamiseen osallistuvat kuntien eri
hallintokunnat viestintä ja valistus mukaan lukien moniammatillisella
yhteistyöllä.
Yhä nuoremmat suomalaiset ovat alkoholin suurkuluttajia. Eduskunnan
enemmistö 106 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen alkoholin
mielikuvamainonnan kieltämisestä. Peruspalveluministeri Paula Risikko ei
kuitenkaan aja asiaa. Hänelle riittävät mainonnan pienet muutokset.
Sosiaali- terveysalan järjestöt ovat huolissaan tilanteesta ja kaipaavat
keinoja vähentää erityisesti nuorten alkoholin käyttöä. Heitä huolettaa
nuorten runsas kertajuominen, humalajuomisen yleistyminen sekä runsas ja
säännöllisen juomisen kasautuminen. Kymmenen järjestöä mukana myös
Lääkäriliitto pitää Risikon kaavailemia rajoituksia riittämättöminä ja
vaikeasti tulkittavina.
Järjestöt
vaativat kansanedustajien tavoin lakia, joka rajaisi alkoholimainonnan
tuotetietojen esittämiseen. Terveyden edistäminen ja ehkäisevät palvelut
ovat maan hallituksen painopistealueita. On käsittämätöntä miksi ministeri
Risikko ei kuuntele asiantuntijajärjestöjä eikä eduskunnan enemmistöä.
Lakialoite on
käsiteltävä nopealla aikataululla ja lakimuutos on saatava aikaan. Nyt ei
ole aikaa erilliselle komitealle tai työryhmälle.
24.01.2011
Perusturvaan
tehtävä 100 euron korotus
Asiantuntijoiden mukaan Suomi on taantunut köyhyyden ja lapsiköyhyyden
osalta 1970-luvun alun tasolle. Maassamme on jo
700 000–900 000 köyhää laskutavasta riippuen. Eri alueiden välillä on
merkittäviä terveyseroja ja hyvinvointia tasaavat kuntapalvelut ovat
tiukilla monessa kunnassa. Nämä eivät ole hyvinvointivaltion tunnusmerkkejä.
Nyt on aika kääntää 1990-luvulta alkanut kehitys päinvastaiseksi ja
vahvistaa hyvinvointivaltion perustaa.
Erityisen
epäoikeudenmukaista köyhyys on osuessaan lapsiin. Kukaan ei voi valita
vanhempiaan. Köyhien perheiden lasten riski kohdata köyhyyttä myös omassa
elämässään on kaksinkertainen verrattuna keskituloisten perheiden lapsiin.
Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden lasten vanhemmista peräti 70% saa
toimeentulotukea. Perheen pitkittyvä toimeentulotukiriippuvuus yhdistyy myös
korkeampaan riskiin sairastua mielenterveydellisiin sairauksiin.
Ajoittain
erityisesti oikeistopuolueiden kannattajat tai edustajat viljelevät
käsitystä, jonka mukaan pienituloisuus kannustaa ponnistelemaan paremman
toimeentulon puolesta. Tilastot eivät tätä näkemystä kuitenkaan tue
Erityisesti viime vuosina pienituloisuuden pitkittyminen ja
toimeentulotukiriippuvuus ovat lisääntyneet.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joulukuinen raportti kertoi suomalaisten
jakautumisesta yhä voimakkaammin eri ”kasteihin”. Tämä näkyy erityisesti
toimeentulotuen kasvavana tarpeena.
Syy siihen on
ennen kaikkea ensisijaisten etuuksien alhaisessa tasossa. Perusturva ei
riitä tilanteessa, jossa työtä ei ole ja on turvauduttava viimesijaiseen
toimeentulotukeen.. Sosialidemokraattien ajama linja on näiden kahden
raiteen vahvistaminen samanaikaisesti. On sekä suomalaisten että
kansantalouden etu, että mahdollisimman moni on osallisena työmarkkinoilla.
Työ tuo parhaan toimeentulon. Sitä vailla olevaa on autettava riittävän
tasoisella perusturvalla.
Sosialidemokraatit haluavat korottaa perusturvaa. Minimitasojen noin 100
euron korotus vahvistaisi merkittävästi pienituloisimpien taloudellista
asemaa ja ehkäisisi tehokkaasti toimeentulotuen varaan joutumista.
Korotus koskisi työttömyys- ja sairauspäivärahoja sekä äitiys-, isyys- ja
vanhempainrahoja. Toimiva perusturva auttaa työttömäksi jääneen takaisin
työelämään. Riittämätön perusturva johtaa pahimmillaan pysyvään
syrjäytymiseen työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Köyhimmät
lapsiperheet jäävät myös osattomiksi lapsilisistä koska lapsilisät
leikkaavat toimeentulotukea. Tämä epäkohta on korjattava.
Perusturvan
korotuksessa on kysymys myös yhteiskuntamme eheydestä. Hallituksen
verotyöryhmänkin kannattama kehitys kohti suurituloisia suosivaa
tasaverotusta ja kasvavat tuloerot rapauttavat yhteistä luottamusta ja
tuovat takaisin yhteiskuntaluokat arkeemme. Alle
tuhannella eurolla kuukaudessa toimeen tulevia on Suomessa 700 000.
Näin ei voi jatkua. Jotta Suomi selviää eheänä kansakuntana ja menestyy myös
jatkossa, on meidän vahvistettava sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja
autettava heitä, jotka eniten apua tarvitsevat, pysymään mukana.
TV1:n
Ykkösaamun haastatteleman pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) mukaan
Suomeen tulisi saada uusi lapsi- ja perheministerin salkku. Uusi ministeri
sijoitettaisiin sosiaali- ja terveysministeriöön, jonne vastuuta
perheasioista siirrettäisiin muistakin ministeriöistä. Kiviniemi toivoi,
että perhepolitiikka saataisiin selkeästi yhden ministerin vastuulle. En
usko , että hallintomalleja muuttamalla eriarvoisuus ja köyhyys Suomessa
loppuu. Tarvitaan konkreettisia tekoja ja niitä sosialidemokraatit ovat
valmiita tekemään edellä esitetyllä tavalla.
l |