Lapsiperheet    |   Vanhukset    |    Terveyspalvelut   |   Työllisyys   |   Kunta ja aluepolitiikka

 02.03.2010 klo 4.25

Eipä juurikaan nukuttanut. Eilisiltainen kaupunginhallitus käsitteli Mäntylän ja Värtön koulujen lakkauttamista. KH esittää  kaupunginvaltuustolle, että kyseiset koulut lakkautetaan 1.8.2010 lähtien. Periksi en ja kaupunginvaltuustossa uudistan esitykseni.

Esitin, että KH esittää kaupunginvaltuustolle ettei Lintulammen Mäntylän yksikköä ei lakkauteta 1.8.2010 lukien. Yksiköstä perustetaan varhaiskasvatuksen- ja alkuopetuksen kehittämis- ja koulutusyksikkö. Samoin esitin  ettei Värtön koulun lakkauteta samasta ajankohdasta lähtien. Värtön koulun osalta varajäsen Jukka Keski-Vilppula esitti  samaa asiaa ,mutta määräaikaisena. En voinut kannattaa hänen esitystään. Jukka ei kannattanut minun esitystä, joten molemmat esitykset raukesivat. Jätin seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen Mäntylän asiaan ja saman sisältöisen Värtön asiakohtaan. Oulun uuden palvelumallin 2020 luonnoksessa todetaan”Opetustoimessa luodaan edellytyksiä yhä kiinteämmälle yhteistyölle varhaiskasvatuksen, nuorisotyön, kirjastojen ja liikuntatoimen kanssa niin, että syntyy asiakkaan näkökulmasta ehyt ja joustava palvelujen kokonaisuus.

Uuden johtamisjärjestelmän tavoitteena on, että yhtenä ydinprosessina on päivähoito, opetus ja kaupunkikulttuuri. Tämä tarkoittaa, että tulee uusi hallintokunta, jossa päivähoito, varhaiskasvatus, nuorisotoimi ja opetustoimi ovat saman hallinnon alla.

Palvelumallissa todetaan ”Oulun kaupungin palvelujen tuottamisen vahvuuksia ovat monialainen ja moniammatillinen osaaminen”. Tavoitteena on myös , että kaupunki järjestää  palvelut asiakaslähtöisesti. Mitähän tämä todellisuudessa tarkoittaa?

Lintulammen Mäntylän yksikön moniammatillinen ja erittäin edullisesti järjestetty toimintamalli aiotaan lakkauttaa säästösyillä. Säästöjä ei ole kuitenkaan pystytty perustelemaan kaupunkikonsernin näkökulmasta

Kaupunginhallituksen vastineessa hallinto-oikeudelle perusteltiin, että koulun lakkauttaminen on periaatepäätös ja kaupunginvaltuusto tekee lopullisen lakkauttamispäätöksen myöhemmin. Periaatepäätös on kuitenkin laitettu käytäntöön, koska peruskouluun ilmoittautuminen on päättynyt 3.2.2010 ja lähikoulupäätökset postitettiin  huoltajille 26.2.2010. Ilmoittautumisen yhteydessä perheillä ei kuitenkaan ole ollut mahdollisuutta ilmoittautua Mäntylän eikä Värtön kouluihin. Opetuslautakunta palautti koulujen lakkauttamisen 27.1.2010 kokouksessaan ja pyysi lisäselvityksiä säästöistä. Asia käsiteltiin lautakunnassa 17.2.2010. Kaupunginvaltuustoon asia tulee  15.3.2010. Mikä merkitys kaupunginvaltuuston päätöksellä on kun vanhemmat ovat saaneet jo koulupäätöksen 26.2.2010, eli ennen kaupunginvaltuuston lopullista päätöstä.

25.2.2010 klo 7.56

Hyvä leijonat, mahtavaa peliä. Ei samaksi joukkueeksi uskoisi kun Ruotsia vastaan pelannut joukkue. Loppuotteluun on hyvät mahdollisuudet USA on kuitenkin lauantain vastaisena yönä voitettava.

Eilen olin Kiimingissä kuuntelemassa uuden kunnan yhdistyskeskustelua. Paikalla oli 114 asukasta. Keskustelu oli asiallista ja rakentavaa. Palvelut puhuttivat. Esille nousi epäluottamus erityisesti  Oulun opetustoimea kohtaan. Kahden pienen koulun lakkauttaminen koettiin virheeksi ja jossa kuntalaisten ääni ei ole laisinkaan kuulunut. Terveyskeskusten pitkät sulut ja keskittämiset pelottivat mutta pääsääntöisesti liitos koettiin tarpeelliseksi.

Jääliläiset olivat tyytyväisiä, että alueellisessa yhteistyössä Jääli on oma " kaupunginosa" ja sinne esitetään omaa alueellista yhteistyöryhmää. Kyseltiinpä, että jos Kiimingin valtuusto ei kuntaliitoksen puolesta äänestä, voiko Jääli kuitenkin liittyä Ouluun. Ei mennä asioiden edelle, vaan odotellaan rauhassa valtuustojen 26.4 päätöksiä.

Tänä iltana olen menossa Muhokselle. Käsitykseni on, että muhoslaisten enemmistö ei ole aidosti kuntaliitoksesta kiinnostunut. Ovat muuten käyneet samanaikaisesti neuvotteluja Oulun eteläisten kuntien kanssa yhteistoiminta-alueesta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

24.2.2010 klo 17.10

Palaan vielä eiliseen nuorten kaupunkikokoukseen. Esitin nuorille, että esittäisivät liikekeskus ry:lle ja kulttuuritoimelle, että kesäksi palkataan rotuaarille kesäsetelillä nuoria kulttuurin- ja taiteentekijöitä. Näin saisimme elävöitettyä kesäkaupungin kulttuuritarjontaa. Olen tänään keskustellut aiheesta Heikki Viertolan ja Samu Forsblomin kanssa ja molemmat innostuivat asiasta. Pyysin Samua kokoamaan ryhmän johon he osallistuvat ja lisäksi osallisuusvalmentaja Pasi Laukka sekä nuorisoedustajisto Onen puheenjohtaja Tuomas Alftan. Toivottavasti asia etenee pikaisesti ja nuoria taiteentekijöitä nähdään kesällä Rotuaarilla.

24.2.2010 klo 9.05

Olin eilen seuraamassa Oulun nuorten toista kaupunkikokousta. Nuorilla oli enempi rahaa jaettavana kun kaupunkikokous sai viime syksynä 8 400 euron lapsenpäiväpalkinnon kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinilta ja lisäksi  kaupunginraha 5.000 euroa.

Kaupunkikokouksen päätöksentekijöinä oli 34 alueellisten nuorten vaikuttajaryhmien valitsemia edustajia. Jokainen alueellinen nuorten ryhmä oli valmistellut oman rahaesityksen, lausuntoesityksen kaupungin päätöksentekoon sekä säästöesityksen. Valitut alueen edustajat esittelivät ja perustelivat omat esityksensä. Sanavalmiit esittelijät vastasivat muilta edustajilta tulleisiin kysymyksiin.

Kaupunki muisti kokouksen alussa stipendillä aktiivisesti nuorten osallisuustoiminnassa mukana  olleita Tuomas Alftania ja Hilma Scönbergia. Tuomas muuten aloittaa siviilipalveluksensa Lintulammen asukasyhdistyksessä toukokuussa ja hänen tehtävänä tulee olla se, että nuoret saadaan aktiivisesti mukaan alueelliseen yhteistyöhön.

Kyllä oululaiset nuoret ovat fiksuja ja kantavat huolta lähimmäisistään.  He nimittäin päättivät myöntää 6.000 euroa Tahkokankaan palvelukeskukselle kahden maastopyörätuolin ja sisäliikuntavälineiden hankkimiseen. Kaukovainion ja Höyhtyän suuralueen nuoret antoivat esitykselle kannatuksen ja perustelivat, että kehitysvammaisilla itsellään ei ole välttämättä mahdollisuutta vaikuttaa omiin asioihin. Toinen 6.000 euroa päätettiin  nuorten kulttuuriviikon järjestelyihin. Uutena innovaationa Kaatis rock-konsertin järjestämiseksi kaatopaikalla. Uskon, että jätehuollonjohtaja Markku Illikainen innovatiivisena ja innokkaana johtajana tarttuu tähän nuorten ajatukseen. Lisäksi 1.00 euroa päätettiin myöntää Kaakkurin urheilukentän luistelukopin hankintaan.

Lisäksi esityksiä tehtiin Nuorten liikunta action passin harrastusmahdollisuuksien parantamiseen. Nuoret käyttivät useita puheenvuoroja liikunnan ja terveellisen ruoan vaikutuksista ennaltaehkäisevään terveydenedistämiseen.

Nuoret arvostelivat oikeutetusti kapulakieltä jota esiintyi edellisen vuoden julkilausumien vastauksissa. Ne koskivat kouluruokailua, kouluterveydenhuoltoa ja joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen osalta kaupunginhallitus päätti ottaa nuorten bussilipun alaikärajan nostamisen neuvotteluihin Koskilinjojen kanssa.

Kaupunginhallitus päätti lisäksi järjestää yhteisen tapaamisen  vaaleilla valitun nuortenedustajiston kanssa. Hallituksen jäsenet haluavat aidosti ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon pyytämällä esimerkiksi nuorten edustajistolta lausuntoja nuoria koskevissa asioissa. Mielestäni yksi tärkeä asia on lausuntokierroksille lähtevä palveluverkkoselvitys.

Kyllä meillä on mahtavia nuoria Oulussa. Ihmettelin, että kaupunkikokouksessa paikalla oli vain muutama kaupunginvaltuutettu. Ensi vuonna kokoukseen on syytä kutsua myös hallintokuntien edustajat, jotta nuorten ääni välittyy myös sinne ja mahdollisesti vastauksia löytyy jo kokouksen aikana.

23.2.2010  klo 05.24

Pääministeri Matti Vanhanen on värvännyt  amerikkalaisen konsulttifirman avustamaan seuraavan hallitusohjelman laatimista. Tämä tieto tuli julkisuuteen Ylen tiedosta. Sama firma on  laatinut Englannissa ehdotuksia terveydenhuollon väen vähentämiseksi 10 prosentilla.

On erikoista ja kyseenalaista, että pääministeri ostaa yli vuoden ennen vaaleja amerikkalaisilta ajatuksia Suomen hallitusohjelmaan. On ennenkuulumatonta, että pääministeri on ulkoistamassa hallitusohjelman laatimisen amerikkalaiselle konsulttifirmalle. Onneksi kansanedustaja Maria Gutzenina - Richardson on vaatinut Vanhaselta selvitystä eduskunnalle konsulttisopimuksesta.

16.2.2010 klo 21.34

Kirjoitimme Kalevan mielipideosastolle  Eveliina Korkiakankaan kanssa alla olevan mielipiteen:

Hiukkavaara vai ei?Toimenpiteet Oulun kaupungin palvelurakenteen kehittämiseksi puhuttavat eniten päivähoidon palvelujen, kouluverkon ja terveysasemien osalta. Monilta osin nyt tehtäviin ratkaisuihin vaikuttavat päätökset siitä, mihin suuntaan Oulun kaupunkirakennetta kehitetään. Kehitetäänkö olemassa olevia asuinalueita vai rakennetaanko uutta? Hiukkavaaran alueen rakentaminen vaikuttaa moniin osiin tätä palveluverkon kehittämistyötä. Korvensuoralla on kärsitty pitkään päivähoidon riittämättömyydestä, kouluverkon osalta tapetilla ovat yläluokkien rakentaminen alueelle ja Myllyojan terveysaseman kohdalla vaihtoehtoina ovat joko Myllyojan aseman laajentaminen tai uuden terveysaseman rakentaminen Hiukkavaaraan. Tärkeää on nyt linjata se, millä aikataululla Hiukkavaara tullaan rakentamaan, jotta voidaan palveluverkon osalta tehdä kestäviä ratkaisuja. Tällaista linjausta tehdessä tulee kysyä tarvitaanko asutettua Hiukkavaaraa? Onko toistuvasti uusien asuinalueiden rakentaminen tyhjästä kaupunkirakenteen kannalta järkevää? Ensin täytyy varmistaa olemassa oleville alueille, kuten Korvensuoralle, riittävät palvelut.

Mikäli asuntotuotantoa voidaan lisätä täydennys rakentamalla nykyisillä alueilla, voidaan samaan aikaan vaikuttaa siihen, että palvelujen tarve pysyy tasaisena. Kun uusi alue rakennetaan tyhjästä, sinne muuttaa todennäköisimmin lapsiperheitä, jolloin syntyy piikki päivähoito- ja koulupalveluille. Lasten kasvaessa tarve näihin vähenee. Mikäli alueille, joiden asukkaat ikääntyvät, houkuteltaisiin uusia perheitä, säilyisi terveemmällä tavalla palvelutarve alueelle investoiduissa päiväkoti- ja koulukiinteistöissä. Kaupunkirakenne suunnittelu, sisältäen investoinnit ja palveluverkon, ei ole kestävällä pohjalla tilanteessa, jossa uusia alueita syntyy kuin sieniä sateella ja ”hetkittäistä” eli noin parinkymmenen vuoden päivähoidon tarvetta paikataan parakein!

Onko meillä varaa uusien asuinalueiden infrakustannuksiin? Muistissa on kuinka Kaakkurin asuntoja kaupattiin sillä, että palvelut saadaan alueelle samanaikaisesti. Sitten tuli lama ja kaakkurilaiset joutuivat odottelemaan palveluja kymmenen vuotta. Vasta nyt alueella on koulu-, päivähoito-, nuoriso- ja terveyspalvelut. Tätä samaa virhettä ei pitäisi tehdä toista kertaa Hiukkavaaran alueen kohdalla.

Ilmastomuutoksen ja kestävän kehityksen sekä taloudellisuuden näkökulmasta täydennysrakentaminen alueille, jossa palvelujen tarve vähenee ja mietitään päiväkotien, koulujen lakkauttamisia on järkevää. Kuntaliitosselvitykset mahdollisesta uudesta Oulusta ovat meneillään. Jos tulee suurempi Oulu, riittää omakotitontteja pitkiksi ajoiksi.

16.2.2010 klo 11.02

Aamulla huomasin päässeeni Kalevaan kuvan kera. Kuvassa neuloin sukkia valtuuston seminaarissa. Olen huomannut, että kutominen pitää aivot virkeinä ja jaksan hyvin keskittyä tärkeisiin asioihin.

Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo totesikin, että aivotoimintaa ja kutomista on tutkittu ja tulos on, että virkeystila kutoessa paranee.

Tänään kaupunginhallituksessa käsiteltiin PALKE hanketta, jonka tarkoituksena on helpottaa asukasyhdistyksen tupatoimintaa. Asia hoituisi sillä, että kaupunki antaisi avustuksena toiminnanohjaajan palkkarahan, näin on koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan osalta. Itse pelkään, että esimerkiksi Lintulammen asukasyhdistyksen toiminta muuttuu puuhasteluksi. Suurin osa toiminnasta siirretään sosiaaliseen yritykseen joka toimii liiketaloudellisin periaattein. Pelkoni on, että ne alueen vähävaraiset asukkaat , jotka eivät saa kotitalousvähennystä jäävät vaille palveluja ja eriarvoisuus vain kasvaa.

Lintulammen asukasyhdistyksen toiminta ei kilpaile markkinoilla ja yritysten ei pitäisi epäillä tätä. Koulutamme oppisopimuksella pitkäaikaistyöttömiä esimerkiksi lähihoitajiksi, kotityöpalvelun työntekijöiksi, vammaisavustajiksi ja kokeiksi. Oppisopimuksen aikana työssäoppimisesta hyötyvät vammaiset, vanhukset ja lapsiperheet. He saavat palvelun oppilashintaan ja koulutamme yrityksille ammattitaitoista henkilökuntaa. Tämä toiminta on nyt vaakalaudalla.

Palke- hankkeessa on paljon hyviä asioita mutta oululaisten arvojen luovuus ja rohkeus pitäisi kukoistaa eri asuinalueilla. Työllistämisavustuksia pitäisi jatkaa tämän vuoden tasolla niillekin yhdistyksille jotka eivät ole PALKE-hankkeessa mukana.

13.02.2010 klo 17.09

Olin kuntatalous foorumissa ja saimme vakavaa tieto kuntien taloudellisista mahdollisuuksista taata peruspalvelut kuntalaisille. Kuntaliitto julkisti  edellisenä torstaina kuntaliiton hallituksen linjaamamme kuntien peruspalveluohjelman vuosille 2010-2013, Talouden tervehdyttämiseksi kunnat joutuvat Kuntaliiton laskelmien mukaan painamaan menokehityksensä ennätyksellisen alas eli 2,5 prosenttiin lähivuosiksi. Tavoite on erittäin haastava, kun tiedämme kuinka työvaltaisesta alasta on kysymys. Haasteita tulee mm.  kasvavasta hoito- ja hoivapalvelujen tarpeesta.

Kuntaliitto peräänkuuluttaa kuntien veropohjan vahvistamista ja kuntien valtionosuuksien lisäämistä yhteensä 500 miljoonalla eurolla, viimeistään vuonna 2011.  Valtion on tuettava kuntataloutta niin, että laman yli päästään mahdollisimman vähin yhteiskunnallisin vaurioin. Kuntalaisen on saatava hyvinvointipalvelunsa ja valtion on kannettava siitä oma  vastuunsa.

Kuntapalvelujen pelastusohjelmassa vaaditaan, että valtio vahvistaa kuntien tulopohjaa, lisää kuntien valtionosuuksia, siirtää noin 60 miljoonan euron jäteveron kunnille sekä säilyttää korotetun yhteisövero-osuuden vuoden 2012 jälkeenkin. Kuntatalouden vahvistaminen vaatii , että osa pääomaveroista siirretään kunnille, Nythän pääomaveroa nostavat kuntalaiset eivät osallistu lainkaan kuntapalvelujen rahoittamiseen,. Lisäksi esitetään, että kiinteistöveron ylärajoja korotetaan ja osa ajoneuvo- ja polttoaineverojen tuotosta siirretään kunnille.

 Kuntien valtionosuudet rahoitetaan pääosin valtionvelalla. Tässä suhdannetilanteessa palvelujen saatavuuden ja kansantalouden kannalta on kestävämpää, että valtio velkaantuu hieman enemmän ja kuntien lainakanta voidaan pitää kuntatalouden kestävyyden rajoissa. Maan hallituksen on osallistuttava hyvinvoinnin pelastustalkoisiin.

09.02.2010 klo 16.30

Olin tänään vieraana Veitsiluodon eläkeläiskerhossa. Olen vieraillut siellä  yli kymmenen vuoden ajan pari kertaa vuodessa. Sinne on tosi mukava mennä, tuntuu kuin olisin omieni joukossa. Keskustelimme ikäihmisten liikunnasta ja kaupungin asioista monipuolisesti . Tuntui mukavalta kun he kertoivat, että yleensä kun tulee vierailijoita Paavo kyselee ja muut ovat hiljaa. Kun sinä Tuija tulet, uskaltavat muutkin kysellä koska kokevat minut tavalliseksi Tuijaksi jota ei tarvitse jännittää.

Anneli lausui ihastuttavan runon. Runossa harmaahapsinen mummo kutoi sillasukkia. Näytin, että minäkin kudon villasukkia. Kerroin ,että villasukilla on tarkoitus rahoittaa tulevaa eduskuntavaalityötäni. Tavoitteena on myydä  400 paria aikuisten sukkia ja lasten sukat päälle. Kerholaisista useampi lupasi osallistua talkoisiin. Kiitin nöyrästi ja toivotin lopuksi hyvää tulevaa ystävänpäivää.

Sikiön Erkki on jaksanut kymmeniä vuosia toimia yhdistyksen puheenjohtajan ja talkoolaisena. Arvokasta työtä. Olimme kahdeksankymmentä luvulla yhtä aikaa sosiaalilautakunnassa. Erkki opasti minua isällisellä otteella ja kannusti ja kannatti tekemiäni esityksiä lautakunnassa. Se tuntui tosi kivalta. Erkki kyseli, että vieläkö muistan 35-vuotiasyntymäpäivä lahjani,  jonka häneltä sain. Sanoin, että tikkukaramellin ja sehän tapahtui aivan vasta. Vuodet vierii ja olen saanut paljon elämänkokemusta sanoin kerholaisille.

09.02.2010 klo 5.25

Eilen istuimme kaupunginhallituksessa ja kehittämistyöryhmien kokouksessa iltapäivä kolmesta lähes 10 illalla. Annoimme lausunnon  hallituksen kokouksessa Mäntylän ja Värtön koulujen vanhempien valituksesta lausunnot hallinto-oikeudelle. Perusteluissa todetaan, että valtuuston budjetin hyväksymisen yhteydessä kirjatut lakkauttamispäätökset eivät ole lopullisia. Kuulemiset on järjestetty tammikuussa ja lopullisen lakkauttamispäätöksen tekee kaupunginvaltuusto myöhemmin. Mäntylän osalta todetaan, että "Mäntylän malli siirretään resursseineen Lintulammen koululle. Saamieni tietojen mukaan yhtään esikoululaista lasta ei ole hakeutunut Lintulammen koululle. Esitin lausuntojen palauttamista mutta jäin yksin ja jätin eriävät mielipiteet molempien koulujen lausunnoista.

Kaupunginhallituksen vastineessa perustellaan, että koulun lakkauttaminen on periaatepäätös ja kaupunginvaltuusto tekee lopullisen lakkauttamispäätöksen myöhemmin. Periaatepäätös on kuitenkin laitettu käytäntöön, koska peruskouluun ilmoittautuminen on päättynyt 3.2.2010 ja lähikoulupäätökset postitetaan huoltajille 26.2.2010 (tieto Oulussa koulussa perusopetuksen opas). Ilmoittautumisen yhteydessä perheillä ei kuitenkaan ole ollut mahdollisuutta ilmoittautua Mäntylän eikä Värtön kouluihin.Opetuslautakunta on palauttanut koulujen lakkauttamisen 27.1.2010 kokouksessaan ja pyytänyt lisäselvityksiä säästöistä. Asia tulee lautakunnan käsittelyyn 17.2.2010. Kaupunginvaltuustoon asia tulee aikaisintaan 15.3.2010. Mikä merkitys kaupunginvaltuuston päätöksellä on kun vanhemmat ovat saaneet jo koulupäätöksen 26.2.2010, eli ennen kaupunginvaltuuston lopullista päätöstä.

07.02.2010  klo 20.28

Katselin Thalia Galaa  peukut käsissä ja jaloissa pystyssä. Nimittäin tosi hyvä ystäväni Hannele "Hetu" Nieminen oli toistamiseen ehdolla yleisön äänestyksessä vuoden näyttelijäksi. Ei ihan onnistunut.

Vuoden naisnäyttelijäksi valittiin Ritva Sorvali, Oulussakin vuosia näyttelijänä ollut. Olin heidän tyttären vauvauinninohjaaja.

Kajaanin kulttuurielämä sai useita huomionosoituksia , onnittelut siitä.

Sain pari päivää sitten suru uutisen. Näyttelijäystäväni Olli Tuominen menehtyi sydänkohtaukseen kaksi viikkoa sitten. Olliin tutustuin hänen ollessa Oulussa. Höyhtyällä asuneena, hän osallistui ahkerasti LIntulammen asukasyhdistyksen toimintaan juhlien kulttuuritoiminnan järjestäjänä sekä kirjoittamalla hauskoja juttuja lehteemme.

 06.02.2010 klo 22.25

Villasukkatalkoot etenee. Tänään olen "kutonut" yhden sukkaparin ja saanut muutaman lisätalkoolaisen. Tavoitehan on 400 aikuisten sukkaparia ja lisäksi lapsille eri kokoisia.

"Kutoessani" sukkia kuuntelin Sauli Niinistön toiveita laajapohjaisesta hallituksesta kesken vaalikauden. Erikoinen vaatimus kun sosialidemokraatit ovat moneen otteeseen tarjonneet yhteistyön kättä , mutta siihen maan hallitus ei ole tarttunut. Eiköhän odoteta ensi vuoden eduskuntavaalit ja anneta kansan päättää.

YLE:n teettämän tutkimuksen mukaan verokevennyksillä elvyttämisen maksumiehinä ovat olleet erityisesti työttömät nuoret. Onhan nuorisotyöttömyys kasvanut räjähdysmäisesti 11.400 nuorella viimeisen vuoden aikana.

Vanhanen esittää tuottavuuden kasvua ja työurien pitenemistä. Hänen mielestään veroja ei tarvitse korottaa eikä palveluja tarvitse leikata. Näinhän suurin osa kunnista on joutunut tekemään. Työuria tulisi pidentää niin, että nuoret pääsevät koulutukseen heti peruskoulun ja lukion jälkeen ja sieltä joustavasti työelämään.

06.02.2010 klo 8.25

Olen tämän aamun selvitellyt ja laskenut Mäntylän kouluyksikön  lakkauttamisen todellisia "säästökustannuksia" .

Mäntylässä yksikkökohtainen kustannus oli  noin 2.500 euroa/oppilas/vuosi kun tilinpäätöksen 2008 mukaan peruskoulun keskimääräinen yksikköhinta oli 7 102 euroa. Näitä laskelmia ei ole tuotu päättäjien tietoon. Valtuutetut tekivät periaatteellisen lakkauttamispäätöksen puutteellisilla tiedoilla. Onneksi opetuslautakunta ammattilautakuntana on pyytänyt lisätietoja Mäntylän ja Värtön koulujen lakkauttamisen todellisista säästöistä, joita ei näkemykseni mukaan tule aikaisemmin toimitettu. Pelkään, että koulujen alasajo toteutetaan ja pyydetyillä lisäselvityksillä ei tule olemaan merkitystä. Asiasta on tullut arvovaltakysymys. Yritän omalta osaltani antaa todellisia tietoja valtuutetuille, jotka onneksi tekevät lopulliset päätökset koulujen osalta.

Oppilaskohtainen yksikköhinta Mäntylässä on tosi pieni suhteessa keskimääräiseen yksikköhintaan koko kaupungissa. Kustannusten pienuuteen on pitävät perustelut. Synergiaetu päivähoidon ja alkuopetuksen välillä, sekä aamu - ja iltapäiväkerhojen ohjauksen ja kouluavustajien yhteiskäyttö.

Yhtenä opetustoimen palveluverkon kehittämisen peruslinjauksena on luoda edellytykset kiinteämmälle  yhteistyölle varhaiskasvatuksen, nuorisotyön, kirjastojen ja liikuntatoimen kanssa niin, että syntyy asiakkaan näkökulmasta ehyt ja joustava palvelujen kokonaisuus. Parempi taloudellisuus ja tuottavuus sekä tilojen joustava käyttö. Näinhän on juuri Mäntylässä ja Värtössä toimittu.

Johtamisjärjestelmää ollaan muuttamassa ja päivähoito, opetus ja nuorisotoimesta ollaan rakentamassa yhteistä hallintokuntaa asiakaslähtöisesti .Uudella mallilla on mahdollisuus keventää kustannuksia huomattavasti. Siksi ei ole mitään perusteita Mäntylän ja Värtön koulujen lakkauttamiselle.

 On otettava huomioon Kaukovainion koulun peruskorjauksen aikaiset väistötilat. 4 luokan vuosittaiset kuljetuskustannukset ovat 62.000 euroa . Lisäksi on laskettava väistötilojen vuokrakustannukset.

Värtön oppilaita ei ole huomioitu tulevassa Kastellin monitoimitalossa. Lisää kustannuksia tulee, ei vähiten turvallisten liikennejärjestelyjen suhteen.

 On muistettava, että esitetyn uuden hallintomallin voimaan tullessa nykyiset Mäntylän ja Värtön tilat ovat  uuden yhteisen hallintokunnan tiloja.

05.02.2010 klo 17.10

Eilen olin päivän Kuntaliiton hallituksen kokouksessa ja illalla Myllyojan koululla kuuntelemassa kuntalaispalautetta palveluverkkoon.

Kuntaliiton hallitus käsitteli kokouksessaan mm.  liiton demokratiapoliittista asiakirjaa :" Keskiössä kuntalainen". Asiakirjan valmistelussa avainlähtökohtana ovat olleet kuntalais- ja käyttäjälähtöisyys sekä poliittisen johtajuuden vahvistaminen. Elinvoimainen kunta syntyy moniarvoisuudesta, yhteisöllisyydestä ja kuntalaisten vahvasta osallisuudesta kaupunkiyhteisön kehittämisessä.

Yhtenäisyyteen ja standardiratkaisuihin  perustuva kunnallishallinto ei enää ole mahdollinen. On kyettävä näkemään sektorirajojen yli  ja hyödynnettävä moniammatillinen ja kumppanuuteen perustuva yhteistyö.

Kun sitten illalla kuuntelin Myllyojan suuralueen asukkaita, tuli tunne, että otammekohan aidosti kuntalaiset mukaan päätöksentekoon. Palveluverkkosuunnitelmat on tehty sektorikohtaisesti ja moniammatillinen lähestymistapa puuttuu esimerkiksi opetustoimen palveluverkkoehdotuksessa.

29.01.2010 klo 14.30

Tänään olen avannut etusivun jossa myymme villasukkia ja rahat käytetään eduskuntavaalityöni rahoittamiseen. Jos olet innostunut kutomaan sukkia , voit ilmoittautua talkoolaiseksi.

23.12.2009 klo 20.24

Olen saanut viettää ihania pikkujouluja vauvauimareiden parissa. Huomenna olen perinteisesti vähävaraisten joulujuhlassa Pohjankartanossa. Lintulammen asukasyhdistys on varannut joulupukin ja muorin lasten iloksi. Lapset saavat  oululaisten yritysten lahjoittamilla joulurahoilla lelun tai pelin sekä karamellia. Lisäksi pari ahkeraa alueemme naista on kutonut lapsille  ison määrän villasukkia.

On ihana ,että joulumieltä on löytynyt useilta yrityksiltä ja vapaaehtoisilta. Kiitos siitä.

17.12.2009 klo 7.40

Jatkan hieman eilisestä valtion liikuntaneuvoston kokouksesta. Käsittelimme ja annoimme lausunnon valtakunnallisten lajiliittojen tulosperusteisen määrärahajaon kehittämistä pohtineen työryhmän muistioon.

Työryhmä esittää, että valtionavustusten nykyiset tulosalueet uudistetaan elämänkaarimallin pohjalta: harrasteliikunta, huippu-urheilu sekä järjestö- ja seuratoiminta. Esitys on kannatettava kunhan jaottelu ei vaikuta lasten ja nuorten liikunnan asemaan lajiliittojen sisällöllisenä painopisteenä.

Läpäisyperiaatteena arvioitavien yhteiskuntavastuukokonaisuuksien merkitys valtionavustuspäätöksissä on jatkovalmistelussa kirjattava selkeämmin auki. Liikunnan tasa-arvokäsitteen alaan kuuluvat sukupuolten tasa-arvoon liittyvät asiat ja liikunnan yhdenvertaisuuskäsitteen alle kuuluvat ikään, vammaan, etniseen tai kansalliseen alkuperään sekä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät. Järjestöjen toiminnan alueelliseen kattavuuteen on tärkeä kiinnittää huomiota.

Kansalaisjärjestötoiminta on arvokasta ja sen myötä tulee luoda yhä houkuttelevampia  osallistumiskanavia etenkin lapsille ja nuorille.

Pienten lajiliittojen toiminnan tukeminen SLU:n lajipalvelutoimiston kehittämisen kautta on tärkeää.

Lisäksi on tärkeää huomioida yhteisöllisyyden asettamat haasteet perinteiselle järjestötoiminnalle ja pohtia , voisiko lajipalvelutoimiston kautta luoda kontakteja myös epämuodollisesti organisoituneeseen ja etenkin nuorisokulttuurin parissa esiintyvään liikuntatoimintaan.

16.12.2009 klo 21.35

Olin tänään valtion liikuntaneuvoston kokouksessa. Liikuntaneuvosto antoi lausunnon valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen sekä lajiliittojen toiminta - avustuksista vuodelle 2010 .Valtion talousarviossa vuodelle 2010 liikunnan kansalaistoimintaan esitetään yhteensä 44.9 miljoonaa euroa. Valtakunnallisille lajiliitoille 19,9 miljoonaa euroa ja muille liikuntajärjestöille 20,4 miljoonaa euroa. Esittelijän ja liikuntapoliittisen jaoston esityksiin tuli yksi muutos, jota itse asiassa osasin odottaa. Jäsen Timo Heinonen esitti 30.000 euron vähennystä Työväen Urheiluliiton avustukseen ja sen kohdentamisen Olympiakomitealle. Äänestystulos 5-3 ja TUL:n määräraha pieneni. Heinosen esityksen takana olivat kokoomuksen edustajat Leena Harkimoa lukuun ottamatta sekä RKP:n edustaja. Kansanedustajajäsenet ehtivät olla mukana tässä TUL:n "kyykyttämisessä", mutta lähtivät välittömästi päätöksen jälkeen kokouksesta pois.

Esittelijä korosti TUL:N tärkeää roolia lasten- ja nuorten liikunnassa sekä työyhteisöliikunnassa. Onhan totta, että TUL:lla on parhaat verkostot ammattiyhdistysliikkeeseen. Työssä jaksaminen ja työuran jatkuminen ovat tärkeitä yhteiskunnallisia asioita. Liikunnalla on kiistaton merkitys edellä olevien tavoitteiden saavuttamisessa , mutta kokoomusjäsen Timo Heinonen ei sitä arvostanut.

Listalla oli vielä käsittelemättä tärkeitä asioita. Kävimme läpi Lissabonin sopimusta, joka tuli voimaan 1. joulukuuta 2009. Sopimuksella muutettiin Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan yhteisön perustamissopimusta. Sopimus toi urheilulle toimivallan ja mahdollistaa urheilualan ohjelman perustamisen ja sille budjetin. Miniohjelma on voimassa  vuoteen 2014 asti. EU:n uuden budjettikehyskauden alkaessa 2014 on mahdollista käynnistää varsinainen urheiluohjelma. Nyt perustettava urheiluneuvosto päättää urheiluohjelmasta yhdessä parlamentin kanssa vuoden 2010 aikana.

Kuulimme suunnittelija Minna Paajasen katsauksen urheilun ulkopuolella esiintyvästä dopingilmiöstä. Suomessa arvioidaan olevan noin 100.000 dopingaineiden käyttäjää. Käyttäjä on todennäköisemmin tavallinen kuntoilija kuin huippu-urheilija. Suomessa vuonna 2006 toteutetussa kyselytutkimuksessa kuntosalitreenaamisesta kiinnostuneiden internetsivustolle vastanneista miehistä 9,5 prosenttia ja naisista 2,5 prosenttia oli käyttänyt  anabolisia steroideja. Aineiden käyttö aloitetaan keskimäärin 20- vuotiaana. Tavallisin  syy käyttämiselle on ulkonäön muokkaaminen ja voimatason nosto. Dopingaineiden käytölle tyypillistä on, että aineita käytetään suuria määriä sekaisin. Useat tutkimuksen kertovat, että dopingaineiden rinnalla  käytetään myös muita päihteitä, kuten kannabista, kokaiinia ja amfetamiinia. Dopingaineita ei valvo kukaan ja se voi jatkua vuosia , mikä altistaa käyttäjät useille sairauksille ja ennenaikaiselle kuolemalle.

Järjestäytyneen urheilun ulkopuolisen dopingaineiden käytön ehkäisy on ollut esillä ja 2008 opetusministeriö ja sosiaali-ja terveysministeriö päättivät, että vuonna 2009 perustetaan yhteisrahoitteinen lääketieteeseen ja päihdevalistukselliseen osaamiseen perustuva terveysneuvontapalvelu ja toteuttajaksi valittiin A-klinikkasäätiö. Toiminnan aloittamisen julkistaminen on 27.1.2010 Palvelun tavoitteena on terveystiedon lisääminen, asenteisiin vaikuttaminen ja dopingaineiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti dopingaineita käyttävät kuntoilijat ja heidän läheisensä , mutta myös terveydenhuollon ammattilaiset, jotka työssään kohtaavat dopingaineidenkäyttäjiä ja riskiryhmiä. Esitin, että yhtenä valistuskohteena voisivat olla kutsuntatarkastuksia tekevät lääkärit ja sairaanhoitajat.

09.12.2009 klo 21.41

Olin tänään Oulun seudun kuuden kunnan kuntajakoselvitysryhmän järjestämässä nuorten kuulemisessa. Pääkirjaston Pakkala salissa oli 115 nuorta ja kaikki kuusi kuntaa olivat edustettuina. Oulun kahdessa aikaisemmassa kuulemistilaisuudessa oli huomattavasti vähempi osallistujia. Hyvä nuoret. Keskustelussa nousi esille mm. verotus, henkilökunnan asema, kouluverkko, nuorisotoiminta, seurakunta-asiat, kuntien velka, eli pääsääntöisesti samat asiat kun aikaisemmissakin kuulemistilaisuuksissa.

Parista asiasta oli koeäänestys. Kysyttiin uskotteko tulevaan uuteen Ouluun ja enemmistö epäili sen toteutumista. Epäiltiin myös  sitä, että säilyykö  uudessa kunnassa nuorten palvelut kaikkien nykyisten kuntien alueilla.

Selvityshenkilö Arto Koski jättää oman esityksensä 18.2.2010 ja sen jälkeen käydään uudet kuulemistilaisuudet kaikissa kunnissa kuukauden sisällä. Tämän iltainen nuorten tilaisuus kannattaa uusia toisella kuulemiskierroksella.

08.12.2009 klo 8.52

KELA:n hoitotuki myös laitoshoidossa oleville vanhuksille, hieno ajatus, mutta mitä se todellisuudessa tarkoittaa? Odotin muutosta kovasti ja pettymys on suuri.

Vastalauseessa opposition kansanedustajat perustelevat mm.” Maksukorotusten seurauksena kuntien saamaa peruspalvelun yleistä valtionosuutta alennetaan 62,2 miljoonaa euroa erikseen annetulla hallituksen esityksellä. Nämä lisätulot eivät siis jää hyödyttämään kuntataloutta ja esimerkiksi vanhustenhoidon kehittämistä, vaan ne kerätään valtion taskuun tilanteessa, jossa kuntatalous on katastrofin partaalla. Jälleen on todettava, että hallituspuolueiden lupaukset vanhustenhuollonlaadun kehittämisestä resurssien lisäämisellä jäävät vaille todellisia toimia. Hallitus korostaa ajaneensa pienituloisen väestönosan asemaa ja parantaneensa eläkeläisten asemaa. Suomessa on kuitenkin 200 000 eläkkeensaajaa, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella".

Vammaisetuuksista annettua lakia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia. Eläkettä saavan hoitotukea maksetaan myös silloin, kun julkinen laitoshoito kestää yli kolme kuukautta. Muutos koskee myös alle16-vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea sekä ruokavaliokorvausta.

Asiakasmaksuista annettua lakia muutettaan siten, että pitkäaikaisen laitoshoidon maksu nousisi enintään 82 prosentista enintään 85 prosenttiin hoidossa olevan nettotuloista. nettotuloissa huomioidaan myös laitoshoidossa olevalle maksettavat vammaisetuudet. Hoidettavan henkilökohtaiseen käyttöön jäävä vähimmäiskäyttövara olisi edelleen vähintään 90 euroa kuukaudessa. Lisäksi eläkettä saavan korotettua ja ylintä hoitotukea maksetaan 50 euron suuruisella veteraanilisällä korotettuna eläkkeensaajille, joille maksetaan ylimääräistä rintamalisää  laki on osa  valtion vuoden 2010 talousarviota ja tulee  voimaan vuoden 2010 alusta.

Kuntien vanhustenhuollon järjestämistä pyritään selkeyttämään siten, että avo- ja laitoshoitoa koskevat erilaiset säännökset eivät vaikuta vääristävästi kunnan järjestämien palvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen.

Laitoshoitorajoituksen poistaminen vammaisetuuksista tehdään kustannusneutraalisti siten, että laitoshoidossa olevien henkilöidentaloudellinen asema pysyy keskimäärin nykyisellä tasolla ja että kuntien ja valtion välinen rahoitusasema ei myöskään muutu. Kuntien saamaa peruspalvelun yleistä valtionosuutta ehdotetaan alennettavaksi 62,2 miljoonaa euroa. Kuntien asiakasmaksutulot puolestaan kasvavat arviolta 62,6 miljoonaa euroa. Laitoshoidon asiakasmaksua korotettaan 82 prosentista enintään 85 prosenttiin asiakkaan nettotuloista vuoden 2010 alusta lukien. Suurempituloisen puolison asiakasmaksu nousee 41 prosentista 42,5 prosenttiin puolisoiden yhteenlasketuista tuloista. Asiakasmaksunkorotus koskee myös niitä laitoksissa olevia, jotka eivät voi saada vammaistukea tai hoitotukea.

Sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja kristilliset tekivät lakiehdotuksesta vastalauseen.

Perusteluna: Tämä hallitus esittää pitkäaikaisen laitoshoidon maksun korotusta jo toistamiseen. Lisäksi se korotti viime vuonna tuntuvasti terveydenhuollon asiakasmaksuja. Sitä vastoin pitkäaikaissairaiden ja paljon terveydenhuoltopalveluita käyttävien toimeentuloon merkittävästi vaikuttavaa maksukattojärjestelmää ei ole saatu uudistettua. Toimintatapa on erittäin huolestuttava huomioiden väestöryhmien väliset suuret terveyserot.

 Laitoshoidon enimmäismaksun korotus kohdentuisi pääosin vähävaraisiin. Vaikka esityksen sisältämäehdotus eläkkeensaajan hoitotukien maksaminen laitoshoitoon olisi sinänsä positiivinen ratkaisu, on hoitotuen tuoma hyöty laitosasiakkaiden taloudelliseen tilanteeseen syöty jo etukäteen, kun pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittäviä maksuja korotettiin elokuussa 2008 ja korotetaan nyt edelleen 85 prosenttiin asiakkaan nettotuloista. Maksun korotus kohdentuu kaikkiin laitoshoidossa oleviin, siis myös niihin, jotka eivät saa vammaisetuuksia. Heidänkin taloudellinen tilanteensa heikkenee nykyisestä, jos uudistus tulee voimaan. Voi myös olla, että esitetty pitkäaikaisen laitoshoidon maksun korotus 85 prosenttiin henkilön tuloista saattaa aiheuttaa sen, että kunnat ohjaavat entistä enemmän asiakkaita laitokseen, koska sitä kautta asiakkailta voidaan periä hänen tulonsa lähes kokonaan asiakasmaksuna.

Vaikutukset hoitotukien saajien asemaan pääosin negatiiviset :Esityksessä ehdotetaan avo- ja laitoshoidon rajan hälventämistä, mikä sinällään on hyvä tavoite. Esityksen mukaan vammais- ja hoitotuet maksettaisiin jatkossa myös laitoshoidossa oleville. Hallitus esittää kuitenkin, että vammaisetuudet otettaisiin kansaneläkkeiden tapaan huomioon hoidettavan tuloina asiakasmaksua määrättäessä. Tämän seurauksena ylimmänhoitotuen saajalla käteen jäävät tulot kasvaisivat, jos hänen saamansa nettokuukausitulot eivät ylitä n. 1 500 euroa kuussa. Korotetun hoitotuensaajan käteen jäävät tulot alenisivat noin 710 euron kuukausitulosta alkaen. Alimman hoitotuen ryhmässä käteen jäävät tulot alenisivat lähes kaikilla. Pelkkää kansaneläkettä saavan yksinäisenhenkilön tuloista leikkautuisi noin yhdeksän euroa kuussa ja keskimääräistä, 1 220 euron bruttoeläkettä saavan tuloista noin 23 euroa kuukaudessa.

 Vammaisetuuksien tarkoitus on nimenomaan tukea hoidettavan selviytymistä jokapäiväisestä elämästä. Sitä maksetaan avuntarpeen ja erityiskustannusten määrän perusteella. Tämä tarkoittaa että jotta vammaisetuuksia voitaisiin ryhtyä maksamaan laitoshoidossa oleville, olisi tuen myöntökriteerejä muutettava. Tällaisista uusista kriteereistä ei hallitus kuitenkaan ole tiedottanut. On epäselvää, muuttuvatko vammaisetuuksien myöntökriteerit esityksen voimaantultua niin, että laitoshoidon ulkopuolella olevien asema heikkenee. On vaarana, että — etenkin kun

uudistus todennäköisimmin toteutetaan kustannusneutraalisti myöntökriteerit kehittyvät niin, että vain laitoksessa olevat saavat jatkossa vammaistukia tai hoitotukia ja ne, jotka pärjäävät kotona, eivät enää olekaan oikeutettuja tukeen. Nykyisessä laissa, jota ei ole esitetty muutettavaksi, vammaisetuuksia tarkistetaan silloin, kun tuensaajan terveydentilassa, toimintakyvyssä tai erityiskustannuksissa on tapahtunut sellainen muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada etuuksia.

Asiakasmaksuja koskeva lainsäädäntö on valmisteltava huolellisesti, huomioiden myös eri väestöryhmien välisten tulo- ja terveyserojen kaventaminen maksupolitiikan avulla.

Myös laitoshoidossa olevalla tulee olla oikeus elämästä nauttimiseen

Asiakasmaksun veloittamisen jälkeen hoidettavan käteen jäävää käyttövaraa ei esitetä nostettavaksi nykyisestä (indeksikorotettuna) 97 euron kuukausitasosta. Tämä tarkoittaa, että asiakasmaksun jälkeen laitoshoidossa olevalla on käytössään kolme euroa päivää kohden. Huomioiden nykyiset elinkustannukset ei 97 euron alaraja kuukaudessa henkilökohtaisiin kuluihin ole riittävä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossakin asuvalla pitäisi olla inhimillinen mahdollisuus käyttää rahojaan muuhunkin kuin perushoitoon, kuten esimerkiksi vaatehankintoihin ja kampaajalla tai kahvilla käyntiin. Vähimmäiskäyttövaran määrää tulee jatkossa korottaa. Hallituksen esitys lisää pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien potilaiden omaisten vastuuta, koska pientä kansaneläkettä saavalle potilaalle ei jää käytännössä riittäviä varoja. Potilaan elämän kannalta tämä vähentää hänen mahdollisuuksiaan päättää omista asioistaan.

Kannatamme esitystä siltä osin kuin siinä ehdotetaan, että eläkettä saavan korotettua ja ylintä hoitotukea alettaisiin maksaa 50 euron suuruisella veteraanilisällä korotettuna eläkkeensaajille, joille maksetaan ylimääräistä rintamalisää.

Vaikka esitys koskee vain pientä saajaryhmää, pidämme sitä tärkeänä avauksena veteraanien kotona asumisen tukemisessa. Veteraanilisä kohdistuu nimenomaan niille pienituloisille sotaveteraaneille, joille toimintakyvyn heikkeneminen aiheuttaa jatkuvaa avuntarvetta tai erityisen suuria lisäkustannuksia.

Palveluasumisen maksujärjestelmä selkeämmäksi

Palveluasumisella korvataan yhä enemmän laitoshoitoa. Palveluasujaa kohdellaan kuitenkin muun muassa asiakasmaksujen suhteen eri tavalla kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaa. Tällä hetkellä vain laitoshoidossa asuville on säädetty niin sanottu käyttövara, joka turvaa henkilölle asiakasmaksujen jälkeen tietynsuuruisen omaan käyttöön jäävän suojaosuuden. Palveluasunnoissa asuvilla on usein ravintokuluja, isoja lääkekulujen omavastuuosuuksia, silmälasi- ja hammashoitomenoja ynnä muita menoja, jotka on maksettava itse. Myös palveluasunnossa asuvan henkilön vaate- ja muut arkiseen elämään kuuluvat menot ovat usein suurempia kuin laitoshoidossa olevilla. Palveluasunnossa asuvat ovat usein laitoshoidossa olevia parempikuntoisia, jolloin myös kulutustarpeet ja -mahdollisuudet ovat suuremmat. Siten on perusteltua, että palveluasunnossa asuville säädetään laitoshoidossa asuvia korkeampi minimikäyttövara. Tämä mukailee myös monien kuntien vapaaehtoisesti määrittelemien palveluasunnossa asuvien käyttövarojen suuruutta. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain mukaiset palvelut ja mm. palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ovat maksuttomia sosiaalipalveluja. Muun palveluasumisen piirissä olevien monenlaisten asujien, kuten vanhusten, mielenterveyskuntoutujien ja muuten hoivaa tarvitsevien, tulee saada lakiin perustuva oikeus asiakasmaksun veloittamisen jälkeen asiakkaalle jäävään henkilökohtaiseen käyttövaraan.

Ehdotamme asiakasmaksulain muuttamista lisäämällä siihen uusi 7 d §. Pykälän mukaan perittäessä asiakasmaksua henkilöltä, jonka asumispalvelu ei sisällä ruokakuluja vaan hän maksaa ruoastaan erikseen, hänelle tulisi jättää yksinasuvan toimeentulotuenperusosan suuruinen minimikäyttövara. Vuonna2009 yksinasuvan perusosa on 417,45 euroa/kk. Jos ravintokustannukset sisältyvät palveluasumisenmaksuun, tulee henkilölle jättää kuukaudessa vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaava rahasumma, josta on vähennetty ravintokustannuksina 48 prosenttia summasta (vuonna 2009 noin 200 euroa) Ehdotettu lakiuudistus ulottuisi julkisen sektorin palveluasumiseen ja kunnan ostopalveluna hankkimaan, kolmannen sektorin tai yksityisen sektorin tuottamaan palveluasumiseen. Jatkossa tulee selvittää mahdollisuus turvata riittävä käyttövara myös yksityisissä palveluasunnoissa asuville.

05.12.2009 klo 7.45

Kaupunginvaltuutetut Veikko Ervasti ja Seppo Moilanen intoutuvat kommentoimaan Tapani Kankaan kiitoksia minulle Mäntylän koulun puolustamisesta. He totesivat, että on näyttöjä siitä, että olen ollut lakkauttamassa kouluja Oulussa. Näin on. Äänestin aikanaan Toppilan lukion lakkauttamisen puolesta. Veikko Ervasti ja Seppo Moilanen ovat valmiit lakkauttamaan pienten lasten kouluja,  mutta puolustivat viimeiseen asti Toppilan lukiota. Nähtäväksi jää miten jatkossa kun kouluverkkoihin joudumme ottamaan kantaa.

Kouluverkkoa tarkasteltaessa lähtökohtani on, että pienten koululaisten lähikoulupalvelut tulee säilyttää, jokaisella suuralueella tulee olla peruskoulu myös luokat 7-9 ja toisen asteen koulut lukiot ja ammattikoulut eivät ole aluesidonnaisia ja niitä tulee arvioida tasapuolisesti.

Näitä linjauksia ei ollut kun kouluverkkopäätös valtuustossa tehtiin. Päätöksessä kärsijöinä olivat erityisesti 0-2 luokkien pienet oppilaat Mäntylässä ja Värtössä. Toivon hartaasti, että tulevissa verkkoratkaisuissa päättäjät ohjeistavat millä arvopohjalla valmistelu tule virkamiestasolla tehdä

04.12.2009 klo 8.20

Sosialidemokraattien työtä ja oikeudenmukaisuutta painottava vaihtoehtobudjetti

Suomesta on vuodessa hävinnyt lähes 120 000 työpaikkaa. Työttömiä työnhakijoita on 77 000 enemmän kuin vuosi sitten. Erityisesti nuorten työttömyys on noussut hurjalla vauhdilla, ja pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt nousuun ensi kerran vuoden -96 jälkeen. Meillä ei ole varaa tällaiseen massatyöttömyyteen.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä esittää 130 miljoonaa euroa työvoimapoliittisiin toimiin ja työllisyysperusteisiin investointeihin. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen edellyttää , että työttömille on tarjottava riittävästi koulutusta, tukityötä, työharjoittelua ja työpajapaikkoja. Näiden avulla nuoret eivät syrjäydy ja he pysyvät kiinni työelämässä.

Koulutuksen avulla  on tavoitteena lisätä osaamista. Sosialidemokraatit esittävät rahaa aikuis-, ammatti- ja korkeakoulutukseen. Koulutuksen avulla tarjotaan sekä mahdollisuus työllistymiseen että silta työstä ja työttömyydestä uuteen työhön.Eduskuntaryhmän esitykset työllisyyttä ja työllistymistä lisääviin toimiin ovat kaikkineen noin miljardin.

Oulun kaupungin strategisissa tavoitteissa nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen vuoteen 2011 mennessä ja nuorisotyöttömyyden puolittuminen vuoden 2012 loppuun mennessä ovat haastavia tavoitteita. Eduskuntaryhmämme vaihtoehtoesitykset tukisivat kaupunkimme tavoitteita.

Kuntien peruspalveluiden turvaamiseen eduskuntaryhmä esittää valtionosuuksiin 500 miljoonan euron lisäystä. Tämä tarkoittaisi noin 100 euroa asukasta kohden. Tällä korotetulla valtionosuudella olisi kunnissa mahdollista parantaa vanhusten hoitoa, huolehtia perusterveyden hoidon tasosta ja panostaa lastenpalveluihin.

Sosialidemokraatit esittävät jakamattomien veikkausvoittovarojen rahastosta ylimääräistä ja määräaikaista tukea kuntien liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotilojen kunnostukseen. Kuntien peruskorjausinvestointien avulla saadaan kuntiin työtä ja siellä voidaan tarjota hyvää palvelua kunnollisissa tiloissa.

Sosialidemokraatit esittävät kaikkiaan noin 400 miljoonaa kohdistettavaksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseen ja köyhyyden poistamiseen. Kohdentamalla esityksensä tarkasti Sosialidemokraatit haluavat parantaa huonoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien kansalaisten arjessa selviytymistä.

Työttömäksi jääneen perusturvaa parannetaan korottamalla peruspäivärahaa (43 euroa / kk), nostamalla työttömyysturvan lapsikorotuksia 20 %:lla ja luopumalla työmarkkinatuen tarveharkinnasta. Lapsiperheitä tuetaan nostamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta (20 euroa / kk), nostamalla lapsiperheiden toimeentulotukea (30 euroa / kk) ja parantamalla yleistä asumistukea. Eläkkeensaajien arkea helpotetaan korottamalla eläkkeensaajien asumistukea (50 – 70 euroa / kk).

Pienituloisten toimeentuloa parannetaan myös keventämällä pienituloisten kunnallisverotusta. Lisäksi tulonsiirrot on kohdennettu niitä kipeästi tarvitseville.

Kaikkineen Sosialidemokraattien työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta tukevan budjettivaihtoehdon lisäykset ovat noin 1,413 miljoonaa. Sosialidemokraattien valtion tuloja lisäävät veroesitykset tuottaisivat noin 1,425 miljoonaa.

Sosialidemokraatit uudistavat kestävää kehitystä tukevat veroesityksensä WINDFALL-verosta, pakkausverosta ja jäteveron laajentamisesta. Reilumpaan veropolitiikkaan pyritään rakennuksilla käyttöönotettavalla käännetyllä arvolisäverolla ja osakkeiden myyntivoittoverotuksella.

Sosialidemokraatit esittävät pääomaveron nostoa (30 %). Sosialidemokraatit eivät kannata hallituksen esitystä marginaaliverosta, vaan esittävät, ettei marginaaliveroa kevennetä missään tuloluokassa.

03.12.2009

Vietin viisi tuntia Vantaan lentokentällä. Lentoni piti lähteä klo 9.35 mutta kentälle päästessäni sain tiedon lennon peruuntumisesta. Harmittaa kun ministeri Kiviniemen esitys Kuntaliiton valtuustolle jäi kuulematta ja en ehdi Oulussa klo 11.15 alkavaan selvitysmies Arto Kosken henkilöstö ja palvelut työryhmän kokoukseen.

Omaishoidontuesta ja lakisääteisistä vapaapäivistä on keskusteltu kovasti viime aikoina. Samoin on noussut huoli heidän jaksamisestaan arvokkaassa työssä. Sosiaaliturvaa uudistava SATA- komitea on ehdottanut omaishoidontuen maksatuksen siirtoa KELA:lle. Olen asiasta samaa mieltä. Omaishoitajien kohtelu on kunnissa erilaista, tukitasot vaihtelevat ja osa kunnista on sitonut tukipäätökset määrärahoihin. Tämä on johtanut siihen, että omaishoitajat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa. Näistä ongelmista päästään kun maksupäätökset tekee kansaneläkelaitosyhtenäisillä kriteereillä.

SATA komitea ei ole päässyt yhteisymmärrykseen työttömyyspäivärahojen nostosta. Jos peruspäivärahaa korotettaisiin 50 euroa kuukaudessa, olisi kustannukset 170 miljoonaa euroa vuodessa. Samalla nousisivat myös ansiosidonnaiset päivärahat. Haluan muistuttaa että ansiosidonnaiset avustukset ovat pääsääntöisesti matalia ja en ymmärrä aiheesta käytyä keskustelua, jossa perusturva ja ansiosidonnaiset päivärahat asetetaan vastakkain. Tytöttömien asettaminen vastakkain on mielestäni epäoikeudenmukaista.

Maan hallituksen toimesta veroja on alennettu 3 miljardin euron edestä, mutta rahaa ei löydy työttömyyspäivärahojen korottamiseen. Nyt työttömiä nöyryytetään hakemaan avustuksia työttömyyskorvauksien lisäksi asumistukena ja viimesijaisena toimeentulotukena. Kuntien toimeentulotukijonot on suuret ja sosiaalityöntekijöiden työajasta suurin osa menee toimeentulotukipäätösten tekemiseen ja sosiaalityöhön jää yhä vähemmän aikaa.

Toinen erikoisuus on työmarkkinatuen tarveharkinta, eli töissä olevan puolison tulot vaikuttavat työmarkkinatuen suuruuteen. Tämä epäkohta on korjattava.

Kotiin tultuani luin Kalevan ja yllätyin iloisesti kun Tapani Kangas antoi minulle tunnustusta Mäntylän kouluasian puolustamisessa.

23.11.2009 klo 10.00

Minulla oli eilen ilo olla mukana omaishoitajien kirkkopyhässä. Puheessani omaishoitajille kiitin heitä siitä mittamaattoman arvokkaasta työstä, jolla he mahdollistavat hoidettavien mahdollisuuden asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään .Kerroin olevani tosi huolissaan heidän omasta jaksamisesta. Totesin, että he ovat todellisia arjen sankareita.

Toin esille myös sen, että kaikki oululaiset päättäjät ovat sitä mieltä, että omaishoidontuen määrärahasidonnaisuutta ei hyväksytä. Lisäksi toin esille ,että sosiaalitoimi on tehnyt kyselyn omaishoitajille ja pyytänyt heiltä esityksiä niistä palveluista, joilla he jaksavat jatkossakin tehdä tärkeää työtä omaishoitajina.

Minulle on tullut se tunne, että omaishoitajat eivät käytä lakisääteisiä vapaapäiviä, koska eivät raski viedä omaisia laitoshoitoon, vaan haluaisivat, että vapaapäivät järjestettäisiin niin, että avustaja tulee kotiin hoitamaan avustettavaa.

Nyt istun kaupunginvaltuuston kokouksessa, käsittelyssä on jätteenpolttolaitosinvestointi. Vihreät ja muutamat muut valtuutetut vastustavat jätteenpolttolaitoksen rakentamista.

Itse olen rakentamisen kannalla. On järkevää muuttaa sekajäte energiaksi.

Keskustelu siitä, että investointiraha 79 miljoonaa euroa voitaisiin ohjata käyttötalousmenoihin. Eli rahoilla voitaisiin rahoittaa lasten ja vanhusten palveluja ei ole mahdollista.

Saa nähdä missä vaiheessa pääsemme käsittelemään talousarvioita.

 20.11.2009 klo 6.50

Oulun kaupungin entinen kaupunginjohtaja Kari Nenonen oli kaukaa viisas mies ehdottaessaan kuntaliitosta ja vahvan peruskunnan perustamista. Tällä esityksellä hän halusi turvata, että Oulu pysyy jatkossakin kaupunkien joukossa liigajoukkuetasolla. Nyt olemme putoamassa maakuntasarjaan. Tähän ajaa  nykyisen hallituksen politiikka. Viimeinen esimerkki on hallituksen perjantaina eduskunnalle jättämä PARAS – hanke selonteko. Keskusta, kokoomus ja vihreät ovat unohtaneet Oulun.

Nyt tarvitsemme kaikki voimat liikkeelle Oulun seudun puolesta. Selonteosta käydään lähetekeskustelu eduskunnassa 25.11 ja selonteosta antaa mietinnön eduskunnalle hallintovaliokunta, jonka puheenjohtajana on tyrnäväläinen Tapani Tölli.

Itse olen lähettänyt tietoa sosialidemokraateille mm. puheenjohtaja Jutta Urpilaiselle, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tarja Filatoville sekä kansanedustaja Eero Heinäluomalle sekä hallintovaliokuntavastaava Rakel Hiltuselle.

Hallituksen Paras - hanke selonteon kaupunkiseutuja koskevassa kokonaisuudessa on Oulu jätetty maakuntasarjaan. Tampereen ja Turun seuduilla otetaan kokeiluluontoisesti käyttöön vuoden 2012 loppuun asti kestävä valtion ja seudun kuntien välinen (seudullinen) maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely. Aiesopimusta on tarkoitus valmistella yhteistyössä maakuntaliiton ja muiden asian kannalta tarpeellisten tahojen, kuten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kanssa

Helsingin seudun erityisyys otetaan huomioon suuria kaupunkiseutuja koskevissa linjauksissa. Jatketaan metropolipolitiikan toteuttamista hallitusohjelmassa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Vakiinnutetaan seudun kuntien ja valtion välinen aiesopimuskäytäntösekä valtion eri hallinnonalojen kumppanuuteen perustuva yhteistyö. Valtio on toimillaan valmis tukemaan ja osallistumaan metropolialueen yhteistyön ja yhteisen päätöksenteon vahvistamiseen.

15.11.2009 klo 7.40

YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20 vuotta ensi perjantaina. Se on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus, joka pohjautuu  50 vuotta sitten tehtyyn lapsen oikeuksien julistukseen.

Artikla 3 korostaa , että aikuisten esimerkiksi valtion ja kuntien  on tehtävä sellaisia päätöksiä, jotka suojelevat lasta.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut Suomea siitä, että lapsen etuun on meillä kiinnitetty  huomiota lakeja  laadittaessa, mutta ne eivät  toteudu käytännössä. Päätöksiä tulee arvioida niin, että tiedetään mitä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia päätöksellä on lapsiin tai lapsiryhmiin.

Kastellin monitoimitalon osalta tehdään lapsivaikutusten arviointi. Tätä olin voimakkaasti ajamassa ollessani kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Lisäksi vaadin, että samana päivänä koulun esittelyn saivat  kaupunginhallitus, opetuslautakunta , vanhemmat ja opettajat. Uskon nimittäin avoimeen tiedottamiseen ja vuoropuheluun.

Väitän, että Oulussa kouluverkon väliraportin toimenpiteiden vaikutuksia erityisesti pienten koululaisten elämään ei ole arvioitu , eikä käyty edes arvokeskustelua. Väliraportti on muutaman virkamiehen tekemä "salaraportti", jota ei anneta edes kaupunginhallituksen jäsenten käyttöön. Päätöksiä vaaditaan yhden esittelyn pohjalta. Esityksistä ei järjestetä kansalaiskeskustelua. Olen todella pettynyt ja en alistu ryhmäjohtajien päätymään esitykseen kaupunginhallitukselle lakkauttaa Mäntylän ja Värtön 0-2 luokkien koulut. Perustelu, että tällä säästetään seinistä ja rahaa jää enempi opetukseen ei ole uskottava. Olen selvittänyt, että Mäntylän yksikössä oppilaskohtainen kustannus on huomattavasti pienempi kun kaupungissa keskimäärin .Koulujen lakkauttamisesityksen yhteydessä emme saaneet kokonaistaloudellisia vaikutuksia ainoastaan  vuokrasta ja siivouksesta tulevat kustannukset ja nekin vasta kaupunginhallituksen budjettiriihessä.

Ymmärrän oikein hyvin, että kouluverkkoa on tarkistettava. Itse tekisin sen vain toisin. Haluaisin arvovalinnan niin, että pienten 0-2 luokkalaisten lasten lähikoulupalvelut turvataan. Kolmasluokkalaiset tekevät jo valintoja koulusta esimerkiksi musiikin, liikunnan, kuvataiteen ja kielivalintojen seurauksena.

Peruskoulun yläluokkien 7-9 palvelut ovat aluepalveluja , joten Korvensuoran suuralueelle on rakennettava yläluokat.

Lukio ja toisen asteen ammatillinen koulutus on tasa-arvoisia koulutusmuotoja. Ne eivät ole aluepalveluja. Lukioverkkoa voidaan edelleen tarkastella.

Toinen mieltäni askarruttava asia on koululaisten iltapäiväkerhomaksun korotusesitys 60 eurosta 75 euroon kuukaudessa. Me sosialidemokraatit esitimme että pienten 1-2 luokkalaisten koulu alkaa aina klo 8.00. Näin voisimme luopua aamupäiväkerhoista. Kustannussäästö lähes 200.000 euroa vuodessa. Iltapäiväkerhojen maksuksi esitämme sosiaali -ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia ja asetusta. Näin maksut jatkuisivat perheille samansuuruisina kun esiopetuksen osapäivähoidossa. Tämä on sosiaalisesti oikeudenmukainen ja maksut perustuvat perheiden tuloihin. Lapsiperheiden köyhyys erityisesti yksinhuoltajaperheiden on lisääntynyt ja haluamme varmistaa, että kukaan pieni koululainen ei joudu avainlapseksi varattomuuden vuoksi.

Koululaisten Iltapäiväkerhoista suuren osan järjestävät järjestöt. Heiltä saamani tiedon mukaan tilaongelmien vuoksi kaikki halukkaat eivät kerhoihin mahdu. Tämä ongelma poistuisi jos aamulla porrastetut jakotunnit siirrettäisiin iltapäiviin. Näin lapset tulisivat kehoihin porrastetusti klo 11.00 -14.00 välillä.

  08.11.2009 klo 18.10

Tänään on juhlittu isän ja papan päivää. Aamulla kävimme viemässä isäni haudalle kynttilät. Sitten olikin työvuoro vauvauintiperheiden kanssa. Perheitä oli vain 26.Isänpäivä sekä  pelko sikainfluenssasta olivat varmaan syitä siihen, että suuri joukko perheistä eivät uimaan tänään tulleet.

Olen ohjannut vauvauinti jo yli 25 vuotta. On hieno huomata kuinka tämän päivän isät antavat aikaa lapsille ja ovat oikeasti läsnä heidän arjessaan. Osallistuvat kodin askareisiin, lastenhoitoon ja ainakin  ruoan laittoon. Minun mieheni kokkaa meidän ateriat pääsääntöisesti ja  poikani omassa kodissaan.

Olemme viime aikoina kuulleet siitä kuinka lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt. Usein syynä on vanhempien työttömyys. Voi kun  päättäjät eduskunnassa ja   kunnan tasolla( minä mukana) osaisimme tehdä kauaskantoisia päätöksiä lasten ja perheiden hyvinvoinnin parhaaksi ja olisimme oppineet viime lamasta. Pitäisi panostaa ennaltaehkäisevin palveluihin. Lapsiperheiden kotipalveluun, monipuolisiin ja  laadukkaisiin neuvola- päivähoito ja koulupalveluihin. Koululaisten lähipalvelut etenkin 0-2 luokkalaisille ovat tärkeitä. Kolmannelta luokalta lähtien perheet tekevät valintoja musiikin, kuvataidon, kielivalintojen sekä liikunnan osalta. Tuolloin valittu koulu ei  aina ole lähikoulu.

02.11.2009 klo 7.00

Tänään alkaa kaupunginhallituksen budjettiriihi. Kaupunginjohtajan esitykseen halutaan muutoksia omaishoidontukeen, lapsiperheiden  Oulu lisään. Itse toivon muutosta kouluverkkoasiassa Värtön ja Mäntylän koulujen lakkauttamiseen. Perustelut ovat ontuvia. Tarvitsemme periaatepäätöksen siitä, että  Oulussa halutaan järjestää pienten lasten oppimispolku esiopetuksesta 1-2 luokkien opetukseen yhtenäisenä oppimispolkuna ja yhtenäisenä oppimisympäristönä. Olen sitä mieltä, että isot oppilaat voivat kulkea mutta pienimmille koulualisille tulee taata lähikoulu. Lisäksi uskon, että varhaiskasvatus siirretään opetustoimen alle kunhan selvityshenkilöiden raportti 28.2.2010 on valmis.

Yksi tärkeä asia on 1-2 luokkalaisten iltapäivähoidon maksu. Nyt esitetään maksun korottamista 60 eurosta 80 euroon kuukaudessa. Me sosialidemokraatit tulemme esittämään, että pienten 1-2 luokkalaisten koulu alkaa aina klo 8.00. Näin v voimme luopua aamupäiväkerhoista. Kustannussäästö noin 200.000 euroa vuodessa. Iltapäiväkerhojen maksuksi esitämme sosiaali -ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia ja asetusta. Näin maksut jatkuisivat perheille samansuuruisina kun esiopetuksen osapäivähoidossa. Tämä on sosiaalisesti oikeudenmukainen ja maksut perustuvat perheiden tuloihin. Uskon ,että työllisyys määrärahat nousevat vielä keskusteluun. Työttömyys on Oulussa jo 13,5 prosenttia ja sen ennustetaan edelleen nousevan.

27.10.2009 klo 22.15

Kaupunginjohtaja esitteli maanantaina oman budjettiesityksensä. Tilanne Oulussa on haasteellinen kun verotulot ovat voimakkaasti laskeneet. Meidän on pakko tehdä rakenteellisia muutoksia palveluverkoissa ja palvelurakenteissa.

Pettymykseni oli suuri kun kouluverkkoa supistettaessa, esityksenä oli Värtön ja Mäntylän esi- ja alkuopetuksen sivukoulujen lakkauttaminen. Molemmissa yksiköissä on kiinteästi toimintaan nivottu päiväkodin1 - 5 -vuotiaiden varhaiskasvatus. Kuitenkin samanaikaisesti peruspalveluministeri Paula Risikko ja opetusministeri Henna Virkkunen ovat asettaneet varatuomari Tuulikki Petäjäniemen ja toimitusjohtaja Simo Pokin selvityshenkilöiksi selvittämään varhaiskasvatuksen hallinnon asemaa. Selvitys liittyy hallitusohjelmaan. Selvityksen tekijöiden tulee selvittää varhaiskasvatuksen hallinnon järjestämistilanne kunnissa, tehdä ehdotus varhaiskasvatuksen asemasta valtionhallinnossa sekä siihen liittyvistä lainsäädännöllisistä muutostarpeista sekä arvioida ehdotusten taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Selvitys tulee luovuttaa sosiaali- ja terveysministeriölle sekä opetusministeriölle 28.2.2010 mennessä.

Eduskunnan käsittelyssä on perusopetuslain muuttaminen. jonka tavoitteena on mm se, että. esi- ja perusopetuksen lähtökohtana on taata opetukselliset ja sivistykselliset perusoikeudet kaikille lapsille ja nuorille. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007—2012 tavoitteeksi on asetettu perusopetuksen laadun kehittäminen ja siihen liittyen ryhmäkokojen pienentäminen, tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Näihin tavoitteisiin pyritään vahvistamalla oppilaan oikeutta saada yksilöllistä varhaista ennaltaehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea sekä erityistä tukea oikea-aikaisesti, joustavasti ja riittävästi. Lisäksi tavoitteisiin pyritään parantamalla suunnitelmallisuutta, vakiinnuttamalla moniammatillista työtä sekä laajentamalla olemassa olevien hyvien toimintatapojen käyttöä.

Lapsiasianvaltuutettu Kaisa Maria Aulakin korostaa, että esi- ja alkuopetuksen tulee toimia kiinteässä yhteistyössä niin, että se mahdollistaa joustavan pienten lasten koulun aloittamisen.

Oulussa on 12 esi- ja alkuopetuksen yksikköä, joista nyt kaupunginjohtaja esittää kaksi lakkautettavaksi. Tämä tapahtuu osa optimoimalla tilavuokrissa. Opetustoimi säästäisi muutamia kymmeniä tuhansia seinistä, mutta kaupunkikonsernin tilakustannukset eivät pienenisi.

Hämmästys oli suuri kun kaupunginjohtajan esityksen perusteluissa ”Mäntylän sivukoulu – kiinteistö jatkojalostetaan ja myydään”. Mihinhän kaupunginjohtaja aikoo sijoittaa esiopetuksessa olevat noin 35 lasta?

Värtön koululaisilta vapautuvat tilat siirtyisivät päivähoidon väistötiloiksi. Haluamme muistuttaa, että Kastellin monitoimitalon päätöksenteon yhteydessä kaupunginvaltuutetuille luvattiin, että Värtön pienet koululaiset saavat jatkaa Värtössä. Nyt tämä lupaus ollaan kumoamassa.

 KT, opettaja Hannele Karikoski Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksiköstä toteaa ”Mäntylässä kehitetty pedagoginen malli täyttää teoreettiset perustelut hyvästä ja laadukkaasta lapsen yksilöllisestä ”loivasta noususta ”esiopetuksesta alkuopetukseen. Sitä on saanut olla kehittämässä ja siitä oppimassa Oulun yliopiston opettajankoulutuksen yksikkö, jossa tätä mallia on hyödynnetty opinnäytetöissä (kandidaatin-, pro gradu- ja väitöskirja-) ja varhaiskasvatuksen- ja  luokanopettaja opiskelijoiden opetusharjoittelussa. Tutkimuksellista ja käytännöllistä tietoa mallista on dokumentoitu jo vuodesta 1996 lähtien. Mäntylän yksikköä voidaan siis perustellusti pitää opetuksen kehittämisyksikkönä. Parhaillaankin sen kasvatus- ja opetustoiminnasta on meneillään kolme opinnäytetyötä sekä viisi varhaiskasvatuksen opiskelijaa on toteuttamassa siellä opetusharjoitteluaan.

On toivottavaa, että muuallakin Oulun kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa niiden toiminta-kulttuurit lähentyisivät toisiaan Mäntylän pedagogisen mallin mukaisesti, ja tällöin ei enää halutakaan korostaa kulttuurien keskinäisiä eroja, vaan niiden yhteistoimintaa ja yhtenäistä näkemystä lapsen kasvun ja oppimisen parhaaksi.  Yhteinen näkemys ei synny niin, että otetaan toimintamalliksi jommankumman systeemit, vaan yhdessä luodaan lapsen kasvuympäristöistä lähtevä, kokonaisvaltainen systeemi opetussuunnitelmien asettamassa viitekehyksessä, unohtamatta lasten vanhempia yhteistyökumppaneina. Aivan kuten tämä on jo luotu Mäntylän yksikössä vuosien aikana yhdessä lapset, lasten vanhemmat, lastentarhanopettajat ja luokanopettajat.  Nyt on tämän tutkimuksin osoitetun pedagogisen mallin hyödyntämisen aika kaikkien oululaisten esi- ja alkuopetusikäisten lasten kasvun ja oppimisen parhaaksi”.

Mäntylän koulurakennus on remontoitu v 2007 erillisten oppimisympäristösuunnitelmien mukaisesti esi- ja alkuoppilaiden toimintaympäristöksi. Näitä hankkeita rahoittaa opetushallitus. Hanke on edelleen käynnissä, mutta se lakkautuu mikäli kaupunginjohtajan esitys lakkauttamisesta jää voimaan. On noloa palauttaa hankerahoja takaisin opetushallitukselle. Samalla keskeytyy useat opiskelijoiden opinnäytetyöt.

Mäntylän yksikkö valittiin vuonna 2008 vuoden kouluksi ja päiväkodiksi, mikä on merkittävä valtakunnallinen tunnustus kehittämistyöstä.

Säästöjä saataisiin aikaan 200.000 euroa vuodessa jos aamupäiväkerhot lakkautettaisiin koko kaupungissa ja lasten koulu 1-2 luokilla alkaisi aina klo 8.00. Tämä helpottaisi kaikkien vanhempien huolta lasten aamun sujuvuudesta sekä iltapäivähoidon tilajärjestelyjä, kun ip- kerhoihin tultaisiin porrastetusta 11.00-14.00 välillä. Tulisi myös kokeilla koululaisten iltapäivähoito ja koulunkäyntiavustajien yhteiskäyttöä esi- ja alkuopetuksen yksiköissä. Näin saataisiin pysyviä aikuisia ihmissuhteita lapsille, pysyviä kokopäiväisiä työsuhteita henkilökunnalle ja vielä lisäksi säästöjä kaupungille.

On aika käydä arvokeskustelua ja tehdä ennaltaehkäiseviä arvovalintoja, joita ohjaa lapsen ja perheen ” arjen polku” palveluksesta toiseen.  Kaupunginhallitus käsittelee kaupunginjohtajan esitystä 2.-3.11.

24.10.2009 klo 11.50

Tein kansalaisaloitteen Oulun seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkovaltuustolle Tampereen seurakuntayhtymän mallin mukaisen ruokapankkitoiminnan käynnistäminen Oulussa ja määrärahojen varaaminen vuoden 2010 talousarviossa

Tampereen seurakuntayhtymän diakoniatyössä on järjestetty viime lamasta 90 – luvulta lähtien ruokapankkitoimintaa, jolla on pyritty tarjoamaan elintarvikeapua sitä tarvitseville.Diakoniajohtaja Matti Helin kertoi Uutispäivädemarille 21.10.2009, että ajatus ruokanyssestä jalostui saksalaisesta mallista. ”Halusimme kehittää ruokapankkitoimintaa asiakkaan näkökulmasta miellyttävämmäksi kuin esimerkiksi leipäjonot”.

Toimintamallia kehitettiin koska kaikkein pienituloisimmat  eivät pysty käyttämään julkisia liikennevälineitä ruoka-apua hakeakseen. Niin keksittiin käyttää kauppa-autoa, jonka avulla apua saadaan sen tarvitsijoiden luo ja myös elintarvikkeiden vaatima kylmäketju saadaan pidettyä rikkoutumattomana. Viime vuoden marraskuusta lähtien Tampereen seurakuntien elintarvikeapu on kulkenut  pyörillä, eläkkeelle jäänyt kauppa-auto valjastettiin ruoka-avun jakamiseen. Ruokanysse kulkee neljänä päivänä viikossa ja tavoittaa aina kahden viikon kiertonsa aikana noin 500 – 600 asiakasta.

Ruokanyssen asiakaskunta ovat pääasiassa pienituloiset, kriisiavun tarpeessa olevat henkilöt ja perheet. Avuntarpeen määrittelevät diakoniatyöntekijät. Yksin elävät saavat yhden ruokakassin, mutta esimerkiksi perheille voidaan antaa useampi kassillinen elintarvikkeita.

Tampereen seurakuntayhtymän mallilla varmistetaan se, että apu menee todella sitä tarvitseville. Leipäjonoissa apu saatujen tietojen mukaan ei aina kohdistu todellista apua tarvitseville. Tampereella avun tarve on viime vuodesta noussut noin 25 prosenttia. Ruokanysse työllistää kaksi henkilöä päätoimisesti ja apuna on vapaaehtoistyöntekijöitä.

Ruokanyssen hyllyiltä löytyvistä valikoimista osa on lahjoituksia kaupoilta, osa on seurakuntien kirkollisverotuloilla ostamaa ja osa EU – avustustuotteita.

Oulussa on työttömyys ja sen seurauksena köyhyys lisääntynyt voimakkaasti tämän vuoden aikana. Yhteiskuntavastuu ja heikommista huolehtiminen on meidän kaikkien yhteinen asia.

19.10.2009 klo 17.00

Hallitus on jättänyt eduskunnalle esityksen, jossa ehdotetaan muutettavaksi vammaisetuuksista  annettua  lakia  sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia. Eläkettä saavan hoitotukea alettaisiin maksaa myös silloin, kun julkinen laitoshoito kestää yli kolme kuukautta. Muutos koskisi myös alle 16-vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea sekä ruokavaliokorvausta.

Noin 710 euron kuukausituloista alkaen korotettua hoitotukea saavan käteen jäävät tulot kuitenkin  alenisivat, 1 500 euron bruttokuukausituloilla alennus olisi noin 15 euroa kuukaudessa. Jos henkilö olisi oikeutettu vain alimpaan hoitotukeen, hänen käteen jäävät tulonsa alenisivat. Alennus olisi pelkää kansaneläkettä saavalla yksinäisellä henkilöllä noin 9 euroa ja keskimääräistä 1 220 euron bruttoeläkettä saavalla noin 23 euroa kuukaudessa. Täyttä kansaneläkettä saavilla puolisoilla 90 euron vähimmäiskäyttövara rajoittaisi käteen jäävien tulojen alenemisen noin 3 euroon kuukaudessa.

Asiakasmaksuista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että pitkäaikaisen laitoshoidon maksu nousisi enintään 82 prosentista enintään 85 prosenttiin hoidossa olevan nettotuloista. Näissä nettotuloissa ehdotetaan otettavaksi huomioon myös laitoshoidossa olevalle maksettavat vammaisetuudet. Hoidettavan henkilökohtaiseen käyttöön jäävä vähimmäiskäyttövara olisi edelleen vähintään 90 euroa kuukaudessa.

Kuntien saamien asiakasmaksutulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2010 yhteensä noin 62,6 miljoonaa euroa, kun laitoshoitorajoitus poistuu vammaisetuuksista. Vammaisetuudet otetaan asiakasmaksua määrättäessä tulona huomioon ja asiakasmaksun maksuprosenttia korotetaan. Uudistus on tarkoitus toteuttaa kunta–valtiosuhteessa kustannusneutraalisti siten, että kuntien saamaa peruspalvelun yleistä valtionosuutta  alennettaisiin 62,2 miljoonaa euroa. 

Valtio imuroi kunnille tulevat lisärahat jälleen itselleen. Laskin, että tuolla 62,6 miljoonalla eurolla saataisiin lisähenkilökuntaa vanhusten- ja vammaisten hoitoon 2.000 henkeä.

 On turha vaatia vanhusten hoidon laadun parantamista ja hoitotakuuta,  jos valtio ei ole valmis ohjaamaan lisärahaa kunnille. Nyt siihen olisi ollut hyvä mahdollisuus, kun hoitotuen korotukset olisi täysimääräisesti ohjattu kunnille.

Tuolla lisärahalla kunnat/hoitokodit voisivat palkata lisähenkilökuntaa tai hankkia kumppanuussopimuksilla kolmannelta sektorilta ulkoiluttamis- ja avustamispalveluja vanhuksille. Nyt muutos johtaa siihen, että vanhusten käteen jäävä osuus pienenee ja kuntien mahdollisuudet palkata lisäväkeä  tai hankkia hyvinvointipalveluja vanhuksille ja vammaisille ei toteudu. Ainoa lain hyvä kohta on . että avo- ja laitoshoidon raja-aidat kaatuvat.

Odotin kovasti tulevaa lakia ja pettymys oli suuri kun näin sen sisällön. Uskoin, että viimeaikainen keskustelu vanhustenhoidosta olisi vaikuttanut myös maan hallituksen jäseniin tekoina, ei vain puheena.. Erityisesti peruspalveluministeri Liisa Hyssälään, joka eduskunnan välikysymyksen yhteydessä lupasi vanhushuollonlakia. Toivottavasti kansanedustajat yli puoluerajojen muuttavat hallituksen esitystä ja ohjaavat hoitotuen 62,2 miljoonaa euroa kunnille  laitoshoidossa olevien vanhusten hoidon laadun parantamiseksi.

17.10.2009 klo 18,20

Olemme lisänneet pienten lasten uimakoulupalveluja, Laitoimme sähköisesti auki uusia vauvauintiryhmiä sekä 1-2 vuotiaiden ei vauvauinnissa olleitten ryhmiä. Vauvauintipaikkoja on vielä avoinna 7 ja 1-2 vuotiaiden paikkoja 15. uudet ryhmät alkavat ensi viikolla. Lisätietoja löytyy www.ouka.fi/liikunta.Tämä on ensimmäinen kerta kun ryhmät eivät täyttyneet puolessa tunnissa. Toivottavasti perheet löytävät vapaana olevat paikat.

Ensi töikseni aamulla vertasin Oulun uimahallin käyntikertoja edelliseen vuoteen. Teemme tänä vuonna uuden kävijäennätyksen sillä tulemme pääsemään  yli 680 000 kävijän, se on yli 50 000 kävijää enempi kun viime vuonna,

Raatin uimahalli avataan elokuussa 2010 ja se tulee tosi tarpeeseen. Olen usein sanonut, että uimahallit ja kevyenliikenteen väylät ovat todellisia terveyskeskuksia,  niissä tuotetaan runsainmitoin  omaehtoisesti eri ikäisten terveyttä.

16.10.2009 klo 8.27

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen järjestämisen suunta Oulussa

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä yhdessä Oulun työväenyhdistyksen kanssa laati valtuustoaloitteen 20.4.2009 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen järjestämisen suunnasta Oulussa.

 Nostan esille muutamia kohtia aloitteen sisällöistä, perusteluista ja tarvittavista linjauksista keskusteluun. Tähän mennessä Oulussa toteutetuissa uudistuksissa on pyritty huomioimaan hallintokuntien rajojen yli ulottuva yhteistyö, mutta arvioitaessa päivähoidon. opetustoimen, nuorisotyön kouluterveydenhoidon toimintoja on nähtävissä yhteistyön puutteita.Mielestäni voidaan perustellusti kysyä palveleeko nykyinen esiopetuksen- alkuopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintamalli parhaalla mahdollisella tavalla erityisesti lasten etua kun tavoitteena on ehkäistä ennakolta syntyviä ongelmia ja vahvistaa lasten hyvinvointia.

Määrätietoinen panostaminen nyt tiukan talouden aikana ongelmia ennaltaehkäisevien toimien ja toimintatapojen etsimiseen ja niiden kehittämiseen on välttämätöntä. Näennäisiä säästöjä  ja osaoptimointia tilojen osalta etsivä toiminta esimerkiksi kouluverkkotyöryhmässä syrjäyttää pitkäjänteisen toiminnan.

Lapsi on vain hetken pieni. Tähän totuuteen sisältyy myös lähtökohta kunnan tavalle järjestää lapsiin kohdistuvat palvelut. Kaiken tulee tukea sitä, että ensimmäiset elämän tärkeät vuodet varmistavat lapselle turvallisen kasvua ja kehitystä tukevan arjen.

Lapsi on vain hetken pieni, mutta perheelle nuo vuodet ovat täynnä haasteita. Perheet tarvitsevat kasvatusvastuussaan kunnan tukea. Kunta ei voi kasvattaa lasta vanhempien puolesta, mutta kunta voi tukea helpottaa hyvin organisoiduilla, laadukkailla palveluilla perheiden arkea sekä tervettä, vastuullista vanhemmuutta – johon liittyy taito pyytää apua ja halu vastata avun pyyntöön.

Lapsi on vain hetken pieni, mutta monessa mukana! Lapsen, nuoren ja lapsiperheiden palvelut ulottuvat Oulun kaupungin palveluissa laaja-alaisesti. Palveluiden kehittämisessä eivät riitä ratkaisut hallintoon liittyen vaan tarvitaan kehittämistä, jota ohjaa lapsen, nuoren ja perheen ”arjen polku” palvelusta toiseen.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut Oulun kaupungissa eivät monelta osin vastaa tällä hetkellä palvelujen tarpeeseen. Palvelurakenteeseen ja hallintoon liittyvissä ratkaisuissa on tärkeää edetä palvelujen kehittämisestä ja sen myötä ennaltaehkäisevien toimien ja päällekkäisten työpanosten kautta kohti taloudellisesti tehokasta ja samalla entistä laadukkaampaa toimintaa.

Aloitteessa nostettiin esille seuraavat asiat

-          päivähoitopaikkojen riittävyyden turvaamista

-          erilaisten päivähoitomuotojen kehittämistä

-          ryhmäkokojen määrittämistä sekä päivähoidossa että varhaiskasvatuskerhoissa

-          omahoitajuuden edelleen vahvistamista ja sen myötä pienryhmätyöskentelyn lisäämistä sekä

-          henkilöstön rekrytointia, vakinaistamista ja sitouttamista edistäviä toimenpiteitä

-          päivähoidon, neuvolan, kouluterveydenhuollon, perhepalveluiden ja lapsen tulevan koulun yhteistyön edistämistä

-          kiinteistöjen rakentaminen ja remontoiminen on kytkettävä tukemaan näitä tavoitteita.

-          päivähoidon ohella pienten lasten kotona hoitamisen tukitoimia on edistettävä muun muassa perhepalvelujen saatavuuden, Oulu-lisän sekä avoimeen varhaiskasvatustoimintaan, kotihoidossa olevien kerhotoimintaan (yhteistyö järjestötoimen kanssa) sekä alueellisiin liikunta- ja kirjastopalveluihin panostamisen kautta. Kehittämällä kerhotoimintaa alueellisiin tarpeisiin vastaaviksi sekä turvaamalla riittävät päivähoidon resurssit edistetään leikki-ikäisten lasten hoitoa kotona, jos vanhemmat ovat esimerkiksi vanhempainvapaalla. Päivähoidon, neuvolapalveluiden sekä koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyötä tulee lisätä.

-    Yksityisten päiväkotien lisääntyessä voimakkaasti, on myös yksityisen hoidon laadunvarmistusprosessit tarkistettava.

-          Esi- ja alkuopetuksen resurssit tulee turvata ja kehittää yhtenäistä polkua esiopetuksesta alkuopetukseen

-          Avustajaa tarvitsevalla lapsella on oikeus samaan avustajaan koulupäivän sekä aamu- ja iltapäivähoidon ajan

-          Kesätoimintaa koululaisille tulee kehittää

-         Perheille tulee mahdollistaa nykyistä laajemmin perhepalvelut ennen kuin puhutaan lastensuojelusta ja sen tukitoimista. Kunnan tulee tukea voimakkaasti vanhemmuuden tukiverkostojen rakentamista.

Taloudellinen vaikea tilanne aiheuttaa Oulussa paineita menojen supistamiselle. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin kohdennettuna leikkaukset eivät ole suotavia eivätkä sosialidemokraatit voi niitä kannattaa. Näihin palveluihin panostaminen maksaa itsensä takaisin tulevina vuosina moninkertaisesti. menoista.. Lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistetut säästöt aiheuttavat ongelmia, jotka maksavat vuosien kuluttua moninkertaisesti niin euroissa kuin kuntalaisten hyvinvoinnissa mitattuna.

Tuleva asetus velvoittaa esim. tekemään hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman kouluikäiselle moniammatillisesti. Kouluterveydenhuollon käynnit Oulussa ovat räjähdysmäisesti vähentyneet usean vuoden ajan. Tähän on saatava muutos. Olen saanut monilta oululaisilta vanhemmilta palautetta siitä, että ovat joutuneet hakemaan apua yksityiseltä puolesta koska aikoja kouluterveydenhoitajalle ei yksinkertaisesti ole saanut.

ESI – JA ALKUOPETUS SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA

Pienten 1-2 luokkalaisten koulun tulee alkaa aina aamulla kello kahdeksan. Näin säästyisi 16 aamupäivähoitoryhmän kustannukset (noin 200.000€),  jotka olisi siirrettävissä iltapäivähoidon ja koulunkäyntiavustajien ja iltapäiväkerhonohjaajien yhteiskäyttöön ja  laadun takaamiseen. Jakotunnit tulee järjestää loppupäivästä. Näin iltapäivähoitoon tulevat lapset liukuen, joka helpottaa ahtaissa tiloissa olevaa toimintaa.

Iltapäivähoidon maksuihin on nuorisolautakunta esittänyt korotuksia. Aamu- ja iltapäivätoimintaa selvittäneen selvitysmies Iivosen raportissa Opetusministeriölle yksi kommentti maksusta ” Yksinhuoltaja on näissä maksuissa hyvin epäreilussa asemassa verrattuna kahden huoltajan perheeseen. Yksinhuoltaja maksaa omasta palkastaan saman kulun, jonka muut perheet maksavat kahden huoltajan tuloista”. Päivähoidossa on maksuasetus. jossa määritellään perheen tulojen mukaan palvelumaksu. Mielestäni tätä samaa maksuasetusta tulisi kokeilla Oulussa koululaisten iltapäivähoidossa.

Edellä kertomassani selvitysraportissa esitetään aamu- ja iltapäiväohjaajan ja koulunkäyntiavustajan tehtävien yhdistämistä. Tätä esitin jo keväällä 2008 tekemässäni valtuustoaloitteessa. Yhteiskäytön etuina olisi, että saadaan pysyviä aikuisia ihmissuhteita pienille koululaisille ja pysyviä kokoaikaisia työsuhteita työntekijöille.

Oulussa on kaksitoista yksikköä. jossa esi- ja alkuopetus tapahtuu saman katon alla.  Yhtenäisestä oppimispolusta ja oppimisympäristöstä on tehty monia tutkimuksia. Pyysin KT Hannele Karikoskelta, Oulun yliopiston Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksiköstä näkemyksiä asiasta.

Tässä hänen näkemyksiä:

”Esiopetuksen ja Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa (2000, 2004) edellytetään esiopetuksen ja alkuopetuksen muodostavan lapsen oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden, jonka myötä pyritään helpottamaan lapsen koulunaloittamista ja tekemään siitä lapsen kasvun ja oppimisen jatkumo. Oppimisen jatkuvuutta on tietoisesti varmistettu opetussuunnitelma-tasolla siten, että lapsen oppimisen ja opetuksen tavoitteista ja sisällöistä on rakennettu kokonaisuus esiopetuksesta perusopetukseen. Ajallisesti koulunaloittaminen ymmärretään siirtymäprosessina, joka alkaa esiopetusvuotena ja jatkuu ensimmäisen kouluvuoden aikana.

Koska lasten kasvattaminen nähdään yhteisvastuullisena tehtävänä, niin myös lapsen eri kasvuympäristöillä (koti, esikoulu, koulu) tulee olla yhtenevyyttä ja jatkuvuutta keskenään. Siis esi- ja alkuopetuksen kasvatustavoitteiden jatkumon toteuttaminen edellyttää yhtenäistä pedagogista toimintaa. Lasten kasvun jatkuvuuden turvaajina toimivat vanhemmat sekä esikoulun ja koulun opettajat yhdessä.

Koulunaloittaminen. Lapselle kouluun siirtyminen on perinteisesti merkinnyt suurta muutosta.   Muutoksen on aiheuttanut koulunaloitusvaiheessa kahden erilaisen esi- ja alkuopetuksen toimintakulttuurin  ”yhteentörmääminen”. Jos toimintakulttuurit täydentävät toisiaan ja niissä toimivat aikuiset ovat yhteistoiminnassa keskenään, niin lapsen kouluun siirtymästä tulee luonnostaan  ”loiva nousu” alkuopetukseen. Tutkimusten mukaan jos toimintakulttuurit taas eroavat paljon toisistaan, joillakin lapsilla saattaa olla vaikeuksia kouluun sopeutumisessa.  

Erilaiset opettajat. Vaikka perinteisesti lastentarhanopettajien ja peruskoulunopettajien koulutus, roolit ja tehtävät ovat erilaisia, niin molempien koulutuksessa tulee painottaa esikoulun ja alkuopetuksen opettajien keskinäisen yhteistyön merkitystä lapsen kouluun siirtymävaiheessa.  Oulun yliopiston opettajankoulutuksen yksikössä on mahdollista toteuttaa myös yhteistä koulutusta mm. kandidaatti- ja graduseminaareissa ja tutkimuskursseilla. Tavoitteena on kehittää opettajankoulutusta kokonaisvaltaisesti varhaiskasvatuksesta yhtenäiseen perusopetukseen asti.

Opettajien keskinäinen yhteistoiminta, esimerkiksi yhteinen opetussuunnitelma ja yhteiset pedagogiset keskustelut helpottavat lapsen kouluun siirtymistä ja kouluun sopeutumista, lisäävät opettajien lapsituntemusta ja antavat mahdollisuuden jatkaa perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Opettajien välinen vuorovaikutus rakentuu toisiin ja toisten työhön tutustumisen kautta yhteiseen suunnitteluun ja kollegiaaliseen vastuun jakamiseen. On muistettava, että yhteistyön ja vuorovaikutuksen rakentuminen opettajien kesken on aikaa vievä prosessi. Yhteistoiminnan avulla pyritään takaamaan lapsille laadukas ja yksilöllinen polku esiopetuksesta alkuopetukseen.

Mäntylän pedagoginen malli. Nämä yllämainitut teoreettiset perustelut hyvästä ja laadukkaasta lapsen yksilöllisestä ”loivasta noususta ”esiopetuksesta alkuopetukseen täyttää Mäntylän yksikössä jo vuosia toteutettu ja kehitetty esi- ja alkuopetuksen yhtenäinen toimintatapa. Sitä on saanut olla kehittämässä ja siitä oppimassa Oulun yliopiston opettajankoulutuksen yksikkö, jossa on hyödynnetty opinnäytetöissä (kandidaatin-, pro gradu- ja väitöskirja- ) ja varhaiskasvatuksen- ja  luokanopettajaopiskelijoiden opetusharjoitteluissa  Mäntylän ainutlaatuista pedagogista mallia. Näin tutkimuksellista ja käytännöllistä tietoa Mäntylän pedagogisesta mallista on dokumentoitu jo vuodesta 1996 lähtien. Mäntylän yksikköä voidaan siis perustellusti pitää opetuksen kehittämisyksikkönä. Parhaillaankin sen kasvatus- ja opetustoiminnasta on meneillään kolme opinnäytetyötä sekä viisi varhaiskasvatuksen opiskelijaa on toteuttamassa siellä opetusharjoitteluaan.

On toivottavaa, että muuallakin Oulun kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa niiden toiminta-kulttuurit lähentyisivät toisiaan Mäntylän  pedagogisen mallin mukaisesti, ja tällöin ei enää halutakaan korostaa kulttuurien keskinäisiä eroja, vaan niiden yhteistoimintaa ja yhtenäistä näkemystä lapsen kasvun ja oppimisen parhaaksi.  Yhteinen näkemys ei synny niin, että otetaan toimintamalliksi jommankumman systeemit, vaan yhdessä luodaan lapsen kasvuympäristöistä lähtevä, kokonaisvaltainen systeemi opetussuunnitelmien asettamassa viitekehyksessä, unohtamatta lasten vanhempia yhteistyökumppaneina. Aivan kuten tämä on jo luotu Mäntylän yksikössä vuosien aikana yhdessä lapset, lasten vanhemmat, lastentarhanopettajat ja luokanopettajat.  Nyt on tämän tutkimuksin osoitetun pedagogisen mallin hyödyntämisen aika kaikkien oululaisten esi- ja alkuopetusikäisten lasten kasvun ja oppimisen parhaaksi”.

Vankkaa tekstiä yhtenäisen oppimispolun ja oppimisympäristön puolesta. Ennen yksittäisiä palveluverkkopäätöksiä on linjattava meidän sosialidemokraattien valtuustoaloitteessa esittämä pienten lasten arjenpolku.

Esi- ja alkuopetuksen resurssit tulee turvata ja kehittää yhtenäistä polkua esiopetuksesta alkuopetukseen, Avustajaa tarvitsevalla lapsella on oikeus samaan avustajaan koulupäivän sekä aamu- ja iltapäivähoidon ajan ja koululaisille tulee kehittää kesätoimintaa. Edellä oleva malli edellyttää yhteistyötä  kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

11.10.2009 klo 13.54

Olin vuosilomalla ja sen vuoksi kirjoittelussa on ollut tauko.

Tällä viikolla on vietetty vanhusten viikkoa. Lintulammen asukasyhdistys on tehnyt yhteistyötä Hiirosen kodin kanssa. Torstaina työelämävalmennuksessa olevat vammaisavustajaopiskelijat olivat torstaina ulkoiluttamassa Hiirosen kodin vanhuksia. Mukana 17 opiskelijaa opettajien johdolla. Perjantaina sama opiskelijaporukka oli avustamassa vanhuksia kahvitilaisuuteen.

Tänään järjestimme yhteistyössä Settlement Big Bandin  kanssa konsertin Hiirosen kodissa .On hienoa, että he haluavat tehdä hyväntekeväisyyskonsertteja ja näin osallistua yhteiskunnalliseen yhteisvastuuseen. Olimme avustamassa vanhuksien osastoilta juhlasalissa pidettävään konserttiin. Oli hienoa nähdä, että osa vanhuksista nautti musiikista todella paljon ja "jammailivat" musiikin tahdissa.

Keskustelin muutaman omaisen kanssa ja he olivat myös iloisia tästä konsertista.

Vakuutuin siitä, että kulttuuritarjontaa ja juhlia tulee järjestää myös hoivakodeissa. Kaupungissa järjestetään vanhustenviikon juhla ja sen on hienoa asia. Hoivakotien vanhuksilla ei vaan ole mahdollisuus  osallistua juhlaan. Siksi on tärkeää, että heille järjestetään omia kulttuuripitoisia juhlia.

Laaja-alainen kulttuuri on nostettu kaupunkistrategiassa painopistealueeksi. Hyvä näin. On kuitenkin huolehdittava, että kaikilla oululaisilla on mahdollisuus päästä osalliseksi kulttuuripalveluista. Unohtaa ei saa laitoksissa asuvia eri ikäisiä ihmisiä.

23.09.2009 klo 7.09

Aamullinen Kaleva kertoi otsikolla " sairaudet kasaantuvat pohjoiseen. Esimerkiksi alueemme nuoret voivat huonommin kuin eteläsuomalaiset nuoret.

Viime laman aikana terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevät toimet olivat säästölistojen kärjessä. Korkea pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys osin selittää  väestön terveyserojen kasvun. Lasten ja nuorten pahoinvointi on aiheuttanut sen, että Oulussa tammi-elokuussa huostaanotot kasvoivat edellisestä vuodesta viidellä ja kiireellisiä erityisesti nuorten huostaanottoja tehtiin 125. 

Aamulla televisiossa haastateltiin peruspalveluministeri Paula Risikkoa ja kovasti arvostamaani professori Matti Rimpelää. Aiheena oli Kauhajoen koulusurma ja ministerien lupaamat lisäresurssit kouluterveydenhuoltoon ja oppilashuoltoon. Rimpelä totesi ,että lisärahaa ei ole tullut ja kunnat ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Valtio on jättänyt kunnat  yksin ja elvyttänyt verokevennysten muodossa. Esimerkiksi ruoan arvonlisäveron alentamisen 500 miljoonaa euroa olisi pitänyt osoittaa kunnille.

Ennaltaehkäisevä työ on erityisen tärkeä näinä ankeina talouden aikoina. Oulussa kouluterveydenhuolto on luvattoman huonossa kunnossa. Tälle vuodelle asetettiin tavoite 43 080 vastaanottokäyntiä ja tammi -elokuussa  oli toteutunut  19 617 kun se edellisestä vuodesta oli vähentynyt 1 455. On arvioitu ,että käyntikertoja kouluterveydenhuollossa tulee olemaan vain  31 387.Osan selittää lääkäripula mutta onneksi syyskuun alusta kaikki lääkäreiden virat on saatu täytettyä 

Tutkiskelin  kaupungin tilastokirjaa ja siitä käy ilmi. että  kouluterveydenhuollon käynnit ovat laskeneet seuraavasti

v 2004 35 278, vuosi 2005 33 817, vuosi 2006 31 748, vuosi 2007 30 120 ( 1.7.lukiolaiset siirtyivät opiskeluterveydenhuoltoon), v 2008 26 637 .

Olen useana vuonna tehnyt esityksiä neuvola- ja kouluterveydenhoitajien lisäresursseista ja niitä onkin muutamia saatu mutta tilastojen valossa ja lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisen valossa aivan liian vähän. Uskallan edelleen marraskuun kaupunginhallituksen budjettiriihessä esittää lisäresursseja, nimittäin yhdellä vuosittaisella huostaanoton kustannuksella saamme kaksi terveydenhoitajan vakanssia.

Toinen tärkeä asia on lapsiperheiden kotipalvelu, jota Lintulammen asukasyhdistys tuottaa kaupungille. Teimme sopimuksen 1 500 tunnista ja arvion mukaan sitä käytetään yli 3 100 tuntia .Onneksi terveystoimessa ymmärrettiin tämän tärkeän palvelun ennaltaehkäisevä  merkitys. Neuvolanterveydenhoitajat ja kaupungin perhetyöntekijät ohjaavat perheet meidän palvelujen piiriin ja se maksaa perheille 4.20 € alle viiden tunnin ajasta ja 8.80€ yli viiden tunnin päivittäisestä käytöstä. Arvion mukaan yli 60 lapsiperhettä on saanut tätä tukea.

17.09.2009 klo 19.55

Olen ollut  yksitoista päivää oululaisten nuorten miesten kutsunnoissa otetaan miehestä mittaa projektin puitteissa. Useana päivänä olen törmännyt  nuorten kanssa keskusteltaessa pikavippeihin ja niiden aiheuttamiin ongelmiin. Asiasta on lakimuutos eduskunnan käsittelyssä ja lakia ollaan hieman tiukentamassa niin, ettei vippejä kännykällä voisi hankkia yöaikaan. Tämä muutos ei kerta kaikkiaan riitä vaan mielestäni kännykkävipit tulisi lailla kieltää kokonaan.

Otan pari esimerkkiä sen tuomista ongelmista. Jos nuori ottaa 50 euron pikavipin ja maksuajaksi 14 vuorokautta, maksaa hän lainasta takaisin 73 euroa. Jos maksu myöhästyy 60 vuorokautta johtaa se maksuhäiriömerkintään luottotietoihin vaikka laina olisi vain 20 euroa. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa esimerkiksi uuden kännykkäliittymän, vakuutuksen tai vuokra asunnon hankkimista. Nuoren hakiessa apua sosiaalitoimesta pikavippilainoihin ei toimeentulotukea saa.

Mielestäni pankit ovat sitä varten ,että niistä harkitusti myönnetään lainoja ja pikavippitoiminta ei ole eettisesti ja moraalisesti hyväksyttävää.

16.09.2009 klo 7.24

Oulussa käydään vilkasta keskustelua  vanhuksia kotona hoitavien omaishoidontuesta. Mielestäni kaupunginvaltuuston linjaus siitä, että se ei ole määrärahasidonnainen on kestävä ja oikeudenmukainen päätös. Ei ole oikein eriarvoistaa omaishoitajia sen mukaan onko tarve alkuvuodesta jolloin se myönnetään tai loppuvuodesta evätään  määrärahojen loputtua.

Tärkeä  asia on  miten voidaan palveluluilla tukea ja auttaa omaishoitajaa jaksamaan vaikeassa ja raskaassa omaisen hoitamisessa. Vanhustyönjohtaja Anna Haverisen kanssa keskustellessa, hän lupasi, että kaikille omaishoitajille lähtee kysely siitä, mitä palveluja he tarvitsisivat.

Oulussa oli tammi-elokuussa  alle 25 -vuotiaita toimeentulotukea  yli kolme kuukautta saaneita 1214. Olen esittänyt, että jos toimeentulotuella oleva nuori ohjataan järjestöjen työllistettäväksi kaupunki maksaa tuon toimeentulotuen järjestölle palkkatukena. Järjestöt voisivat palkata nuoria omaishoitajien tueksi pienellä korvauksella ulkoiluttamaan vanhuksia tai olemaan seurana kun omaishoitaja lähtee vesijumpalle tai asioille.

Toinen apua tarvitseva ryhmä on laitoksissa olevat vanhukset. Nuoret voisivat viedä vanhukset ulkoilemaan ,  lukea lehtiä tai seurustella. Meillä on hyviä kokemuksia viime kesältä Hiirosenkodista kun setelinuoret olivat vanhusten auttajina. Palaute vanhuksilta, nuorilta, henkilökunnalta ja omaisilta oli positiivista. 

14.09.2009 klo 06.20

Eilen juhlimme tyttäreni Katjan 37 -vuotisjuhlaa neljässä sukupolvessa. Lapsenlapseni Josefina 14 v kertoi tämän päivän koulusta ja yleensäkin nuoren ajatuksista minulle ja anopilleni. On rikkaus käydä vuoropuhelua eri sukupolvien välillä. Samanlaiset kokemukset olivat niillä Hiirosenkodin vanhuksilla jotka saivat kesäajan 15-16 vuotiailta koululaisilta apua ulkoiluttamisessa ja muissakin hyvinvointia lisäävissä arjentoimissa.

Viime aikoina on keskustelu kovasti vanhusten huonosta kohtelusta. On syyllistetty vanhustyötä tekevät työntekijät.Ei ole heidän vikansa ,etteivät ehdi hoidossa tuottaa hyvinvointia lisääviä palveluja. Hoidossa ja hoivassa on riittämiin työtä.

Oulussa oli tammi-elokuussa alle 25 -vuotiaita toimeentulotukiasiakkaita 1214 joista  pitkäaikaisesti ( yli 3kk)1214. He saavat toimeentulotukena noin 400 - 500 euroa kuukaudessa. Mielestäni osan nuorista voisivat järjestöt palkata palkkatuella avustamaan vanhuksia  laitoksissa ja tukemaan omaishoitajia jaksamisessa. Tämä onnistuisi mikäli kaupunki maksaisi nuorille suunnatun toimeentulotuen järjestöille palkkatukena. Tällä mallilla olisi monipuolinen hyöty vanhusten elämänlaatu paranisi, omaishoitajat jaksaisivat paremmin ja nuorilla olisi mielekästä työtä. Uskon, että osa nuorista hakeutuisi vanhustyön koulutukseen ,omien kokemuksiensa kautta. Ei pidä unohtaa, että hoitohenkilökunnan hyvinvointi paranisi kun  ei tarvitsisi kokea huonoa omaatuntoa riittämättömästä vanhusten hoidosta.

10.09.2009 klo 21.44

Tänään  Lintulan päiväkoti täytti  20 v  ja sitä juhlittiin . Muistelin alkutaivalta. Asuin tuolloin  tulevan päiväkodin "takapihalla" Kihokkitiellä  Päiväkodin rakentamista vastustettiin alueen asukkaiden keskuudessa voimakkaasti. Olin tuolloin sosiaalilautakunnan jäsen ja mukana asukasyhdistyksen toiminnassa. Järjestimme asukasyhdistyksenä  avoimen keskustelutilaisuuden alueen asukkaille. Asukkailla oli huoli, että päiväkotiin lapsia tuovat vanhemmat aiheuttavat voimakkaasti lisääntyvää autoilua alueella ja päiväkoti aiheuttaa häiriöitä. keskustelutilaisuudessa asukkaat saivat vastauksia kysymyksiin ja päiväkodin vastustus loppui. Päiväkodin valmistuttua ikäihmiset toivat lahjoja ja kehuivat kuinka mukavaa on seurata lasten leikkejä päiväkodin pihalla.

Mitä tuosta opimme. No tietenkin sen, että avoin vuoropuhelu alueen asukkaiden kanssa kantaa hedelmää.

Maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa annetaan vastaus valtuustokyselyyn koskien Oulun päivähoitoa. Jos olet asiasta kiinnostunut, löydät kirjallisen vastauksen www.ouka.fi/päätöksenteko/kaupunginvaltuuston esityslistat 

04.09.2009 klo 18.23

Eilen järjestimme Lintulammen asukasyhdistyksen ja Höyhtyän alueellisen yhteistyöryhmän toimesta lasten urheilukisat Lintulan kentällä. Kisoihin osallistui 110 lasta. Nuorimmat osallistujat  vuoden ikäisiä ja vanhimmat kaksitoistavuotiaita. Kisoissa välittyi liikunnan riemu. Sekunnit ja metrit eivät olleet tärkeitä. Perinteisesti tuloksia ei edes julkisteta, kylläkin kolmelle parhaalle jaettiin diplomit ja kaikki osallistujat palkittiin. Kiitokset niille viidelletoista vapaaehtoiselle jotka toimivat ajanottajina, mittamiehinä ja kirjureina.

02.09.2009 klo 6.32

KUNNAT JA TYÖTTÖMÄT  UNOHDETTIIN VALTION BUDJETTIESITYKSESSÄ

Hallituksen arvovalinnat näkyivät ensi vuoden talousarvioesityksessä. Hallitus ei pystynyt asettumaan heikoimpien asemaan. Kuntalaisten palvelujen turvaamiseen  ja  työttömien  tukemiseen  apua ei löytynyt.

Hallitus on keskittynyt leikkaamaan työllisyysmäärärahoja ja vähentänyt  TE- keskusten henkilöstöä, vaikka nuorisotyöttömyys on noussut yli 60 prosentilla. Oulussa nuoria alle 25-vuotiaita oli heinäkuussa työttömänä 2 268 ja työmarkkinatuelle pudonneita pitkäaikaistyöttömiä 1 576. Samanaikaisesti palkkatukirahat ovat loppuneet. Aktiivitoimissa on työttömistä monta prosenttia vähempi kun nousukauden aikana. Tämä ei maan hallitusta huoleta. Pelkät puheet siitä, että nuorten syrjäytyminen on estettävä ei riitä. Budjettiesityksessä nuorten työllistämiseen ollaan esittämässä vaivaiset 50 miljoonaa euroa. Tutkimusten mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. On surullista ,että hallitus on unohtanut  viime laman opetukset. Työttömyyttä pitäisi torjua kaikin mahdollisin keinoin. Massatyöttömyyden hoitaminen tulee sekä inhimillisesti että taloudellisesti yhteiskunnalle kalliimmaksi. TE-keskukset ovat epätoivoisen paikan edessä: Apua ei tullut keväällä, eikä sitä saada nyt syksylläkään.

Kuntien alijäämä uhkaa kasvaa ensi vuonna noin 850 miljoonaan euroon. Kuntaliiton arvion mukaan näin tekee joka kolmas kunta. Maan hallitus on ilmoittanut ettei se tee palvelujen leikkauslistoja.  Tämä johtaa siihen, että hallitus ulkoistaa leikkauslistojen teon kuntapäättäjille. jotka joutuvat  ensi vuoden talousarvioesityksissään karsimaan terveydenhuollon ja koulun palveluja, vähentämään henkilöstöä , korottamaan kuntaveroja ja lisäämään velanottoa. Kysynkin :missä vaiheessa hallitus viimein ymmärtäisi, että se on vastuussa koko julkisen talouden kokonaisuudesta, johon myös kunnat kuuluvat?

Ylisuuret veronalennukset hallituksen omille eturyhmille olisi pitänyt perua. Niiden sijaan tarvittaisiin työllisyyttä, kuntia ja oikeudenmukaisuutta tukevia menoratkaisuja. Ruoan arvonlisäverolla sählääminen on erikoista. Lokakuussa sitä lasketaan ja heinäkuussa korotetaan. Me demarit olisimme halunneet ohjata nuo rahat kunnille. Olemme oppineet viime lamasta. Peruspalveluista ei voida tinkiä. Kuntalaisilla  on oikeus laadukkaaseen  terveydenhoitoon. Vanhuksilla on oikeus inhimilliseen vanhuuteen. Lapsia ei pidä laittaa toistamiseen laman maksajiksi.

Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy on tärkeää. Karkki ja limsaverosta haluan antaa tunnustusta maan hallitukselle. Vähälle huomiolle on jäänyt ,että samanaikaisesti liikuntapalvelujen arvonlisävero nousee. Tuo on väärä viesti kansalaisille. Terveyden edistämisessä liikunnalla on suuri merkitys. Mielestäni liikuntapalvelujen arvonlisäverosta tulisi luopua kokonaan.

29.8.2009 klo 17.15

Oulun nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa.

Vuonna 2006 voimaan astunut työmarkkinatukiuudistus joka kohdistuu yli 500 päivä työttömänä olleisiin pitkäaikaistyöttömiin. Rahoitusmallin tavoitteena on  kannustaa kuntia aktivoimaan pitkään työttömänä olleita. Aktivoinnin ajalta kustannukset jaetaan puoleksi kunnan ja valtion kesken. Nyt palkkatukirahat työvoimatoimistosta ovat loppuneet.

 Oulun kaupunginhallitus on tarttunut ongelmaan unohtamatta alle -25 vuotiaiden nuorten korkeaa työttömyysastetta. ja seuraa aktiivitoimenpiteiden vaikutuksia kuukausittain . Vuonna 2008 aktivointiaste Oulussa oli  33,8 prosenttia ( 620 henkilöä. Passiivituella olleiden kustannukset olivat yli 9 miljoonaa euroa  josta kaupungin osuus 4,5 miljoonaa euroa. Nämä kaupungin kustannukset ovat kasvamassa koska valtio ei kanna omaa vastuutaan ja lisää palkkatukirahoja työvoimatoimistolle.

Oulussa rakennetyöttömyys on edelleen korkea. Työmarkkinatuella yli 500 päivää työttömänä olleita oli heinäkuussa 1576 ( kasvanut kesäkuusta 100:lla) . Pitkäaikaistyöttömiä työllistettiin 553 palkkatuella tammi-huhtikuussa 2009. .Pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä järjestöillä on suuri rooli Oulussa. He työllistivät tammi-huhtikuussa 419 pitkäaikaistyötöntä , kun samana ajanjaksona kaupunki työllisti 134. Nyt tämä työllistämisväylä on tukkiutunut  koska valtion maksaman palkkatukirahat ovat loppuneet. Tässäkin asiassa valtio sysää  muutenkin suurissa talousvaikeuksissa kamppaileville kunnille lisäkustannuksia. Valtion lisätalousarviossa sekä ensi vuoden talousarviossa  työllistämiseen maan hallitus ei juurikaan lisärahaa esitä. Oulun erityisasema korkean nuorisotyöttömyyden puristuksessa on otettava huomioon. Nuoria alle 25-vuotiaita oli työttömänä heinäkuussa 2 368( kasvua edellisen vuoden heinäkuusta 474). Lisäksi on huomioitava ,että Oulussa työttömyys on viisi prosenttia  maan keskiarvon yläpuolella.

23.8.2009 klo 20.22

Keihäskisa on takana ja jäimme ilman mitalia. Harmittaa.

Osallistuin pe-su  Kunnossa kaiken ikää  - juhlaristeilylle. Juhlaseminaarissa  lauantainpäivä käsitteli laajasti työhyvinvointia.

” Synkät viestit työelämän huonontumisesta tekevät avuttomaksi. Valittamisen sijasta on syytä tarttua toimeen. Uudistava oppiminen on avainsana, jolla voidaan kesyttää kaaosta ja nostaa rutiineita päivänvaloon. Työyhteisön tuloksellisuus ja sen jäsenten hyvinvointi nivoutuvat tiiviisti yhteen totesi  työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka.

Lentokentällä konetta Ouluun odotellessani oli aikaa lukea päivän Hesari. Edellä olevaa asiaa käsiteltiin lehdessä. Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jukka Ahtelan näkemyksen mukaan eläkeikää tulee nostaa kolmella vuodella. Tästä aiheesta  käytiin kovaa keskustelua viime syksynä  maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Tuolloin perustettiin kaksi työryhmää Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan vetämä eläkejärjestelmää käsittelevä työryhmä sekä Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jukka Ahtela työelämän parantamiseen ja työkyvyn ylläpitoon liittyviä ratkaisuja hakeva työryhmä.

Mielestäni on tärkeintä etsiä keinoja. joilla ihmiset jaksavat työelämässä pitempään Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä on 59,4 vuotta. Rakennusliiton Oulun edustajilta kuulin, että rakennusalalla keskimääräinen eläkeikä on vain 52,8 vuotta. Nuo luvut ovat kaukana 65-vuoden eläkeikää.

Työterveyshuollolla on tärkeä rooli ennaltaehkäisyssä. Painopisteen tulee olla sairastumisen ehkäisyssä. Viime aikoina kun perusterveydenhuolto on kärsinyt lääkäripulasta, on työterveyshuollon resursseista iso osa käytetty sairaudenhoitoon.

Perusterveydenhuollon. työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään. Potilaan kokonaisvaltainen hoito ei ole kenenkään hanskassa. Tämä on johtanut siihen ,että esimerkiksi mielenterveyssyistä pitkälle sairaslomalle jäänyt työntekijä katoaa työpaikalta ja työnantaja tai työkaverit eivät tiedä mitä on tapahtunut. Puolen vuoden sairasloman jälkeen asia tulee tietoon kun haetaan työkyvyttömyyseläkettä. .Palveluprosessit on saatava kuntoon perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. 

Työterveyshuollon kehittäminen ei yksin ratkaise ihmisten työhyvinvointia. Osallistava johtaminen on avainasemassa. Työntekijöiden on päästävä vaikuttamaan oman työn kehittämiseen. Professori Mankalla oli useita esimerkkejä siitä, miten se onnistuu.

18.8.2009 klo 18.20

Eilen kaupunginhallitus käsitteli työllisyydenhoidon Oulun mallia. Onneksi emme merkinneet asiakirjaa vain tiedoksi vaan lähetimme lausuntokierroksille hallintokuntiin. Lisäksi kaupungin nettisivulle avataan sivu, jossa kaikilla työllisyydenhoidosta kiinnostuneilla on mahdollisuus ehdottaa toimenpiteitä, joilla tähän vakavaan tilanteeseen voidaan löytää ratkaisuja.

Olen sitä mieltä ,että kaupunginhallituksen pitää ottaa oma vastuu niistä toimenpiteistä joihin se itse voi vaikuttaa ja koota ne toimenpide -ehdotukset  jotka lähetetään valtiovallalle maan hallitukselle ja eduskunnalle.

Haluan muistuttaa, että vuonna 1994 heinäkuussa Oulun työttömyys oli 24,9 prosenttia ja tuolloin emme tarttuneet tarpeeksi rivakasti rakennetyöttömyyteen. Kahta kertaa ei pidä tehdä samaa virhettä opetti entinen kaupunginjohtaja Kari Nenonen. Työttömyys oli kesäkuussa 14,9 prosenttia. Tuo luku on viisi prosenttia maan keskiarvon yläpuolella. Väitän, että edellisen laman aikana tekemämme virheet näyttäytyvät vielä nykyisessä pitkäaikaistyöttömien luvussa.

Lausunnot ja mielipiteet pitää toimittaa syyskuun loppuun mennessä. Mielestäni sen jälkeen kaupunginhallituksen pitää päättää toimenpiteistä,  aikatauluttaa  toimenpiteet ja määritellä jokaiselle toimenpiteelle vastuuhenkilö. Tämän ehdimme tehdä niin, että lyhyenaikavälin toimenpiteiden rahoitus voidaan ottaa huomioon ensi vuoden budjetissa.

Olemme valtuustoryhmien yhteistyöllä ( pois lukien perussuomalaiset) sopineet  Oulun kaupungin talouden ja toiminnan kehittämisohjelmasta  v 2010 -2012. Kaupunki on budjetoinut työttömyyden hoitoon nousukauden aikana 9,8 miljoonaa euroa vvvuodessa. Nyt on uskallettava korottaa tätä summaa.

Siitä olen iloinen, että on löytynyt tahtotila huolehtia nuorten alle 25-vuotiaiden yhteiskuntatakuusta. Se tarkoittaa, että nuorille etsitään opiskelu, työharjoittelu, oppisopimus  työpaja tai muu aktiivitoimi kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen. Tahtotilalle on löydyttävä konkreettisia esityksiä. Toivottavasti nuoretkin innostuvat näitä toimenpiteitä esittämään.

15.8.2009 klo 20.04

Kalevan nettisivulta lainattua: Nuorilla isillä näyttäisi olevan tarve käsitellä vanhemmuuteen liittyviä tunteita, mutta tällaisen keskustelun kulttuuria ei vielä ole Suomessa. Näin arvioi perhesosiologi Juha Jämsä. Hän on ollut mukana keräämässä Väestöliiton projektissa miesten kokemuksia isäksi tulemisesta. Jämsä painottaa, että naisten on usein miehiä helpompi puhua vanhemmuuteen liittyvistä tunteista. Myös isillä pitäisi olla mahdollisimman monia luontevia tapoja päästä käsittelemään niitä" Negatiivisia kokemuksia on myös, ja toivomme, että niitäkin uskallettaisiin käsitellä. Ei ole olemassa vääriä tunteita, sillä tunteita ei voi muuttaa. Olisi hedelmällistä pystyä pohtimaan, miksi tietty tunne tulee ja mistä se kertoo."

Lintulammen asukasyhdistys toteutti Kotitonttu -perhetyönprojekti v 2003 –2008:Se toteutettiin RAY:n rahoituksella ja olen projektin "äiti" Projekti sai alkunsa esimerkiksi  siitä, että  neuvolakäynneillä  hoidetaan kyllä äitejä mutta isät jäävät syrjään. Halusime kehittää neuvoloihin mallin joka huomio perheen kokonaisvaltaisesti.

  Varhaisen tuen mallin ensisijaisiin, ennaltaehkäiseviin palveluihin kuuluivat perhevalmennus ryhmät, Vauvojen ja vanhempien ryhmä, leikki-ikäisten ja vanhempien ryhmä sekä isien ja vauvojen iltaryhmä. Lisäksi Varhaisen tuen malliin kuului viimesijainen ennaltaehkäisevä palvelumuoto, Vahvan ammatillisen tuen ryhmäohjelma, joka on suunnattu ensisijaisesti vauvaa odottaville mutta tarvittaessa myös pienten vauvojen perheille. Projekti toteutettiin moniammatillisena yhteistyönä Oulun kaupungin eri palveluhallintokuntien, seurakunnan, Lintulammen asukasyhdistys ry:n ja Kotitonttu-projektin työntekijöiden kesken. Kotitonttu-projektin lapsiperheille suunnatun palvelukokonaisuuden vertaisryhmätoimintojen ammatillisesta ohjauksesta vastasivat yhteistyössä Mäntylän äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat, Karjasillan seurakunnan pastorit ja diakoniatyöntekijä, Lintulammen asukasyhdistys ry:n kotipalvelutyöntekijät ja Kotitonttu-projektin työntekijät.

Kotitonttu-projektissa kehitimme uuden ja innovatiivisen oululaisen perhetyön äitiysneuvolamallin, joka sosiaali- ja terveysalan osaamista yhdistämällä kykenee havaitsemaan moniammatillisen/vertaistuellisen perhetyön tarpeen mahdollisimman varhain, jo lapsen odotuksen vaiheessa, mutta myös pikkulapsi-iässä. Tavoitteena oli myös Varhaisen tuen mallin mukaisen työskentelyn avulla tukea ja vahvistaa vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia sekä edistää lapsen sekä koko perheen psyko-fyysis-sosiaalista hyvinvointia. Kotitonttu-projektin päämääränä puolestaan oli ehkäistä turvattomuutta vanhemmuudessa ja lisätä perheiden hyvinvointia elämässä, saaden parhaimmillaan aikaan valtautumista kaikilla heidän elämänsä osa-alueilla.  Projektin ryhmämuotoisiin palveluihin kohdistuneen opinnäytetyön tutkimuksen mukaan Vahvan ammatillisen tuen vertaisryhmätoiminnan mahdollistavan voimaantumisen tunteen syntymisen vanhemmuudessa. Sen lisäksi asiakas ja yhteistyötahoille suunnattujen palautekyselyiden tulokset tukivat vahvasti em. tutkimuksen suuntaista päätelmää. Lisäksi tarjosimme kehittämäämme perhetyön varhaisen tuen toimintamallia osaksi oululaista neuvolatoimintaa, tarjoten sekä palveluyksiköittäin suunnattuja tiedotus- ja infotilaisuuksia, neuvolakohtaisia tiedotustilaisuuksia ja ennaltaehkäisevään perhetyöhön suunnattua koulutusta. Kehittämämme mallia on hyödynnetty ja otettu osaksi Oulun kaupungin neuvolatoimintaa. Olin mukana työryhmässä joka yhteen sovitti  ja kokosi oululaiset lapsiperheiden palvelut.

Nyt olen projektisuunnittelijana miehestä mittaa projektissa jonka  yhtenä kohderyhmänä ovat ensimmäistä lastaan odottavat isät. Siitä lisää toisena päivänä.

14.8.2009 klo 20.04

Eilen kuntaliiton hallituksen kokouksessa saimme rankkaa tietoa kuntien kyvystä järjestää  kuntalaisten peruspalvelut. Kuntatalouden alijäämä uhkaa nousta ensi vuonna lähes miljardiin euroon ilman erityistoimenpiteitä. Valtiovarainministeri Katainen on todennut, että valtion ei voi ottaa 100% vastuuta kuntien alijäämästä. Tätä emme me sosialidemokraatitkaan ole vaatineet. Valtion on  kuitenkin kannettava vastuu siitä , että kansalaisten  sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet toteutuvat. Tämä tarkoittaa, että kunnilla pitää olla taloudelliset mahdollisuudet huolehtia  kuntalaisten peruspalveluista.  Vaikeassa taloudessa tilanteessa valtion on kannettava ensisijainen vastuu julkisen talouden (valtio/kunnat )kestävyydestä. Suomen valtio velkaantuu samaa tahtia muiden EU-maiden kanssa ja on edelleen vähävelkaisempien joukossa.

Me kuntaliiton  hallituksen sosialidemokraatit vaadimme, että kunnat  saavat tarvitsemansa vähintään 500 miljoonan euron valtion tukipaketin ensi vuodelle.  SDP:n on  kuntaohjelmassa esittänyt sekä kuntien veropohjan laajentamista ja valtionosuuksien lisäämistä. Kuntien veropohjan laajentaminen tilapäisesti vahvistaisi suurten kaupunkien kuten Oulun voimakkaasti omista verotuloista riippuvaisten kuntien taloutta. Oulu muiden suurien kaupunkien kanssa on kärsinyt eniten tulojen romahduksesta. On arvioitu, että tänä vuonna Oulun verotulot ovat 40 miljoonaa euroa arvioitua alhaisemmat. Ryhmämme pitää epäoikeudenmukaisena sitä, että osa hyvätuloisista  kansalaisista ei lainkaan osallistu oman kunnan palvelujen rahoittamiseen. Kuntatalouden ja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi valtion on  jatkossa tuloutettava osa yksityishenkilön pääomatuloista perittävästä verosta kunnille. Nyt verotulot hyödyttävät vain valtion kassaa. Vaadimme samaa osuutta kunnille  kun yritysten maksaman yhteisöveron osalta tapahtuu.

13.08.2009 klo 5.55

Eilen Oulussa aloitti koulunsa noin 1.400 lasta. Höyhtyän suuralueen alueellinen yhteistyöryhmä on useana syksynä kampanjoinut Turvaa koulutie kampanjaa. Olemme keränneet vapaaehtoisia ja jalkautuneet alueemme koulutietä turvaamaan. Näin eilenkin, mukana oli 11 vapaaehtoista. Jalkauduin Mäntylän koulun läheiselle suojatielle. Keltainen turvaliivi ylläni sai aikaan sen, että autoilijat ajoivat erittäin varovasti, pysähtyivät suojatielle ja koululaiset pääsivät ylittämään kadun turvallisesti. Mopoilijat ajoivat ajotien reunassa , eikä kevyenliikenteen väylällä.

Korjaamista käyttäytymisessään oli eräällä jäteauton kuljettajalla, joka ajaessaan puhui kännykkä korvalla. Kiitoksen haluan osoittaa  tytöille sillä he käyttivät pyöräilykypärää. Toisin oli pojilla, jo noin 10- vuotiaat pojat ajoivat pääsääntöisesti ilman kypärää.

Toivottavasti autoilijat ja mopolijat käyttäytyvät liikenteessä samalla tavalla kun eilen , vaikka emme olekaan suojatien tuntumassa muistuttamassa pienistä koululaisista.

Mäntylän päiväkoti- koulu on kutsunut minut kummikseen. Lasten päästyä turvallisesti kouluun , kävin tervehtimässä esikoululaisia sekä 1 -2 luokkalaisia oppilaita. Minulla oli ilosanoma heille. Kun kerroin, että heidän viikon mittainen uimakoulu alkaa kahden viikon kuluttua , sain raikuvat kättentaputukset ja useita kysymyksiä uintiin liittyen. Kysymykset tehtiin "viitaten"  ja omaa vuoroa odottaen.

Nyt lähden lentokentälle ja Kuntaliiton hallituksen kokoukseen. Aiheena on mm. kuntatalous ja valtion tuleva talousarvio.

12.8.2009 klo 7.08

Nuorten työttömyys huolestuttaa. Olen pohtinut millä keinoilla voimme vaikuttaa siihen, että nuorten erittäin korkea työttömyys saadaan alenemaan ja voimme estää nuorten syrjäytymiskierteen. Onhan laskettu, että syrjäytynyt nuori maksaa miljoona euroa yhteiskunnalle. Haluan korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä nuorten elämässä . Opiskelu ja työ on siihen parasta lääkettä liikuntaa unohtamatta.

Kirjoitin aikaisemmin, että järjestöjen rooli pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä Oulussa on merkittävä tammi-huhtikuussa 419 henkilöä. Samanaikaisesti järjestöt ovat työllistäneet vain 15 alle 25-vuotiasta nuorta.

Järjestöjen mahdollisuus työllistää pääsääntöisesti 500 päivää työttömänä olleita johtuu siitä, että palkkatuki on 40 prosenttia korkeampi kuin kolme kuukautta työttömänä olleen nuoren tuki. On järjetöntä odottaa , että nuori on ollut työttömänä 500 päivää. Ei riitä, että on olemassa laki nuorten yhteiskuntatakuusta kun sitä ei kyetä toteuttamaan.

Maan hallituksen jäsenet ovat yhteen ääneen olleet huolissaan nuorten syrjäytymisestä , mutta konkreettisia ehdotuksia asian parantamiseksi ei ole löytynyt. Ehdotan, että nuorten palkkatuki korotetaan samalle tasolle kun pitkäaikaistyöttömällä ja oppisopimuskorvausta korotetaan merkittävästi. Tämä vaatii  valtionbudjetissa lisärahaa.

En kuitenkaan usko, että maan hallitus ehdotustani toteuttaa, joten omilla Oulun kaupungin valtuuston päätöksillä voisimme parantaa nuorten tilannetta. Järjestöjen mahdollisuus tarjota työtä nuorille mahdollistuisi jos kaupungin maksama kuntalisä porrastettaisiin ja nuorten kuntalisä korotettaisiin 600 euroon kuukaudessa ja kannustettaisiin, että siihen liitettään oppisopimuskoulutus. Oppisopimuspaikoista on huutava pula ja tuon koulutusväylän olen kokenut hyväksi. Työsarkaa koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhojen ohjaajina, eri ikäisten koululaisten monipuolisen kerhotoiminnan ohjaajina sekä vanhusten viriketoiminnan ja ulkoiluttamisen mahdollistajina riittää.

8.8.2009

 Lintulammen asukasyhdistys palkkasi  97  nuorta kahden viikon kesätyöhön. Nuoret työskentelivät ympäristön siivouksessa, paperin lajittelussa, pienten koululaisten päiväleirin apuohjaajina, vanhusten ja vammaisten  ulkoiluttajina ja järjestivät  viriketoimintaa Hiirosenkodissa, Validiatalolla ja kotona asuvien vanhusten luona kotipalvelutyöntekijöiden mukana. Työsuhteen päättyessä nuoret saivat elämänsä ensimmäisen työtodistuksen.

Nuorten työllistämisen mahdollisti kaupunginvaltuusto joka varasi määrärahan kaupungin budjetissa. Kaupungintuki oli 280 euroa jokaista nuorta kohti kesäsetelin muodossa. Kesäseteli jaettiin opinto-ohjaajien kautta jokaiselle 15-16 vuotiaalle koululaiselle. Koululaisten tuli itse hakea kesätyöpaikka. Perjantaihin mennessä seteleitä oli palautunut  1224 ja vielä odotellaan noin 200 lisää. Tämä tarkoittaa, että kaupungin tuella mahdollistettiin noin 1 500 koululaiselle heidän elämänsä ensimmäinen työpaikka.

Eilen  pidimme  Lintulammen asukastuvalla palautepalaverin kesäsetelillä töissä olleille nuorille ja tarjosimme täytekakkua ja mehua. Halusimme palautetta nuorilta, miten he olivat työnsä kokeneet . Tilaisuudessa oli  30-40 nuorta. Tämän päivän Kalevassa oli  haastattelu kahden nuoren kokemuksista.

Valtteri oli töissä ympäristön siivouksessa ja paperin lajittelussa ja hänen viestinsä oululaisille oli ,että oululaisten pitää pitää parempaa huolta ympäristön siisteydestä ja paperinkeräyslaatikoihin tulisi laittaa vain paperia. 

Kati oli tyytyväinen työhönsä Invalidiliiton Validiatalolla. Hän koki, että asukkaat olivat puheliaita ja herttaisia.

Tekstiviestillä tuli Annan palaute. Työkokemuksestaan Hiirosenkodissa hän viestitti:" Työskentely vanhainkodissa oli kaikin puolin hyvä kokemus. Nautin työstäni , työkaverit olivat tosi mukavia ja vanhuksia tuli ihan ikävä. Kiitos kesätyömahdollisuudesta".

Kaupungin taloustilanne laman myötä on vaikea mutta onneksi Oulun kaupungin talouden ja toiminnan kehittämisohjelmassa 2010 - 2012 valtuustoryhmät ovat sitoutuneet siihen, että koululaisten  kesäsetelitoiminta  jatketaan tulevinakin kesinä.

Eilisessä palautepalaverissa oli mukana myös kaupungin työllistämisyksikön henkilökuntaa. He kertoivat, että kesätyössä olleille nuorille lähetetään sähköpostia lähiaikoina ja heiltä pyydetään palautetta kesätyöstä ja sen hakuun liittyvistä asioista. Esitin työntekijöille, että ensi kesäksi voisi koota nettisivun, jonne nuorille työtä tarjoavat yritykset ja järjestöt voisivat ilmoittaa "avoimista työtehtävistä". Sain nimittäin palautetta pieniltä yrityksiltä, että he olisivat voineet tarjota koululaisille kesätyötä mutta eivät tienneet mihin ilmoittautua.

Kesätyöpaikan tarjoaminen nuorille on hieno asia mutta vaatii hyvää työnohjausta. Nuoria ei saa jättää oman onnensa varaan. Lintulammen asukasyhdistyksessä nuorilla työtehtävästä riippuen oli nimetty vastuuohjaaja  ja he hoitivat tehtävänsä kiitettävästi. Hiirosenkodissa jokaisella osastolla oli nuorille perehdytys ja hyvä työnohjaus. Henkilökunnan palaute Hiirosenkodista oli erittäin positiivista henkilökunnalta,  vanhuksilta sekä omaisilta. Vanhusten kodeissa työskenteleville nuorille järjestimme toukokuussa päivän mittaisen koulutuksen. Koulutuksesta vastasivat VARES hankkeen kautta  vapaaehtoiset ammattitaitoiset ohjaajat. Koululaisten päiväleirillä apuohjaajina olleille järjestimme ensiapukurssin.

4.8.2009

Työttömyys Oulussa on kasvanut voimakkaasti ja oli kesäkuussa viisi prosenttia maan keskiarvon yläpuolella.

Nuorten työttömyys on masentavan korkea. Nuoria alle - 25 vuotiaita oli työttömänä  2 228 ja se on kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta lähes viidellä sadalla.

Syksyllä 2008 ammatillisen toisen asteen koulutuspaikan tuolloin peruskoulunsa päättäneistä  sai vain 30 prosenttia .Ammatillista koulutuspaikkaa vaille jäi 128 koululaista. Kaupungin valtuusto on asettanut tavoitteeksi, että 40-45 prosenttia sijoittuu ammatilliseen toisen asteen koulutukseen ja 55-60 prosenttia lukioon. Tavoite on karannut käsistä.

Tämän syksyn tietoja ammatilliseen koulutukseen sijoittumisesta ei vielä ole käytettävissä. Lukioon on päässyt  noin 58 prosenttia peruskoulun päättäneistä. Pahoin pelkään, että tilanne on vain kärjistynyt.

Saamieni tietojen mukaan  toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on 430 aikuisopiskelijaa ja he vievät nuorten aloituspaikkoja. Nyt olisi korkea aika eriyttää aikuiskoulutus omaksi väyläksi ja nuorten ammatillinen koulut omaksi. Lisäksi on  on huolehdittava siitä, että Oulun seudulle saadaan lisää ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja.

Kaupungin välitilinpäätöksen (tammi-huhtikuu) seurantatietojen mukaan toimeentulon varassa oli 941 alle-25 vuotiasta. Nuorten yhteiskuntatakuu edellyttää, että jokainen nuori korkeintaan kolmen työttömyyskuukauden jälkeen on aktiivitoimissa, eli heille järjestetään koulutusta ,työharjoittelua ,työtä tai työpajatoimintaa. Tähän haasteeseen on pysyttävä vastaamaan. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa ,että 10-20 prosenttia nuorista syrjäytyy ja jää yhteiskunnan ulkopuolelle. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja työmarkkinoille tulee pienempi joukko ihmisiä kun sieltä jää eläkkeelle. Huoltosuhde heikkenee ja hyvinvointiyhteiskunta rapautuu. Lamakin toivottavasti taittuu lähivuosina ja jokaisen nuoren työpanosta tarvitaan.

Rakennetyöttömyys Oulussa on edelleen kasvanut. Työmarkkinatuella yli 500 päivää olleita oli kesäkuussa 1476.Heidän kuluistaan kaupunki maksaa puolet "sakkomaksuna". Jos heidät saadaan aktiivitoimiin kaupungin kustannukset pienenevät.

Pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä järjestöillä on suuri rooli Oulussa. He työllistivät tammi-huhtikuussa yli 400 pitkäaikaistyötöntä. Nyt tämä työllistämisväylä on tukkiutumassa koska valtion maksaman palkkatukirahat ovat loppuneet. Valtion lisätalousarviossa sekä ensi vuoden talousarviossa  työllistämiseen on kohdennettava lisärahaa. Oulun erityisasema korkean nuorisotyöttömyyden puristuksessa on otettava huomioon. Lisäksi on huomioitava ,että Oulussa työttömyys on viisi prosenttia  maan keskiarvon yläpuolella.

3.8.2009

Oulussa on vauvabuumi ja vauvoja on syntynyt ennätysmäärä. Tämän huomasin tänä aamuna kun oli vauvauintiin ilmoittautuminen. Tarjolla oli 130 paikkaa ja ne täyttyivät lähes 10 minuutissa.

Onneksi teknologiakaupungissa olemme siirtyneet sähköiseen ilmoittautumiseen. Ennen perheet jonottivat uimahallilla usean tunnin ajan päästäkseen vauvauintiin. Nyt ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti ja ilmoittautuminen ei ole sidottu määrättyyn paikkaan.

Huomenna illalla pääkirjaston Pakkalasali täyttyy vauvauintiperheistä jotka tulevat hakemaan tietoa vauvauinnista. Kirjaston henkilökunta ja muut asiakkaat saavat ihmettelemistä kun vauvauintiperheet valtaavat talon. Eiväthän vauvaperheet ole säännöllisiä kirjastopalvelujen käyttäjiä

Olen ohjannut vauvauintia jo 25 vuotta ja rakastan työtäni edelleen. On ihana ohjata innostuneita isiä ja äitejä vauvoista puhumattakaan.

31.07.2009

Tänään on julkistettu valtiovarainministeriön ensivuoden budjettiesitys. Esitys antaa kylmää kyytiä kunnille. Se ulkoistaa veronkorotukset ja palvelujen leikkaukset kuntien tehtäväksi. Kataisen kommentti, että kunnat voivat nostaa kiinteistöveroa ja  tällä veronkorotuksella kuntatalous ja palvelut pystytään turvaamaan.

 Esimerkiksi Oulussa kiinteistöverotuotoksi on arvioitu tänä vuonna 18 miljoonaa ja verotulot tulevat olemaan ainakin 36 miljoonaa euroa pienemmät kun on arvioitu. Se on lähes 2 veroprosenttia.

Kuntalaista osa ei maksa kunnallisveroa lainkaan ja vapaamatkustajana nauttii kuntapalveluista. Se on joukko joka maksaa yhteisöveroa valtiolle 29 prosenttia ja tästä ei tuloudu kunnille senttiäkään. On arvioitu, että jos valtio tulouttaisi yritysten yhteisöveron verran tuosta yksityisten henkilöiden verosta kunnille, kuntatalous saisi todellista apua ahdinkoon. 

TYöllisyydenhoitoon ei ole tulossa tarvittavaa apua, mutta siitä kirjoittelen myöhemmin.

30.07.2009

Kesäloma on vietetty ja paluu työnääressä on alkanut. Luottamustehtävät alkavat maanantaina kun kaupunginhallitus kokoontuu. Haasteita meillä luottamushenkilöillä riittää. Työttömyys Oulussa on hypännyt kesäkuussa 14,9 prosenttiin ja työttömänä on yli 10.000 kaupunkilaista. Kasvua edellisvuoden vastaavaan aikaan on 2,4 prosenttia ja se on paljon. Valtakunnassa työttömyys oli keskimäärin 9,1%.

Huolestuttavaa on erityisesti nuorten alle 25-vuotiaiden tilanne, työttömänä oli 2 228 nuorta ja kasvua edelliseen vuoteen on lähes 500 nuorta. Yhdeksi painopisteeksi valtuusto on asettanut nuorten alle-25 vuotiaiden työttömyyden laskun ja syrjäytymisen estämisen . Noissa tavoitteissa  olemme epäonnistuneet perinpohjin. Tähän ongelmaan meidän on löydettävä lääkkeitä. Nuorten yhteiskuntatakuu on voimassa ja se tarkoittaa, että kaikille alle 25-vuotiaille jotka ovat olleet 3 kuukautta työttömänä, on löydettävä työtä, opiskelua, työharjoittelua eli heidän on oltava aktiivitoimissa.

Tammi-huhtikuussa  oli alle 25-vuotiaita nuoria  toimeentulotukiasiakkaina  1241 ja heistä täysin tulottomia oli 507 nuorta. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa jättää nuoria heitteille .Tutkimusten mukaan jo kolmen kuukauden passiiviaika aloittaa syrjäytymiskierteen. Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa.

Toivottavasti saamme heti maanantain kokouksessa tietoja kaupunginjohtajan  asettaman laaja-alaisen työllisyystyöryhmän työstä ja ehdotuksista.

18.10.2008

Perhetragedia kotikaupungissamme Oulussa pysäytti meidät kaikki. Me emme tiedä isän motiiveja hänen tekoonsa, emmekä tiedä perheen elämäntilannetta. Jäljelle  jää vain kysymys miksi? Samalla ajattelen lämmöllä kaikkia perheen omaisia, ystäviä, työtovereita , lasten luokkatovereita ja äidin esikouluryhmän lapsia  perheineen. He joutuvat käsittelemään tätä vaikeaa asiaa ja he tarvitsevat meidän kaikkien myötätunnon.

17.10.2008

Asunnottomien yö Oulun torilla 17.10. klo 19.00

Oulun torilla järjestetään  kymmenettä kertaa Asunnottomien yö tapahtuma tänään  YK:n julistamaa köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää vietetään vuosittain 17.10. ympäri maailmaa.

Ihmisen perustarpeita ovat fysiologiset, turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja rakkauden, arvonannon ja itsensä toteuttamisen tarpeet. Lämmin koti, puhtaus ja riittävä ravinnon saaminen ovat perustarpeita, joihin jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus ja joiden ollessa kunnossa myös muiden tarpeiden toteuttaminen on helpompaa. Oikeus ei kuitenkaan tapahdu jokaisen ihmisen kohdalla. Nyt vietettävä Asunnottomien yö muistuttaa kaupungin asukkaita siitä, että kodittomuus on todellista osalle meistä 365 päivää vuodessa.

Oulussa oli vuoden 2007 lopulla 123 asunnotonta. Oulu on muiden suurten kaupunkien kanssa mukana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa, jonka tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä. Ohjelma on kokonaisuus, jossa yhdistyy asuntojen hankinta ja riittävät asumisen tukipalvelut.

Ohjelman myötä Oulussa toteutetaan pitkäaikaisasunnottomuuden kehittämishanke vuosina 2008 – 2011.  Tavoitteena on, että asunnottomuus vähenee Oulussa vuoden 2009 aikana 17%, ja vuoteen 2011 mennessä kaupunkiin on perustettu yhteensä 23 tukiasuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille.

Oulun pitkäaikaisasunnottomista on nuoria arviolta 10-30. Nuoriin kohdennetun toimenpideohjelman tavoitteena on lisätä pienten ja kohtuuhintaisten nuorisoasuntojen määrää vuosien 2008-2011 aikana. Lisäksi tavoitteena on siirtyä asumisneuvonnasta kokonaisvaltaiseen sosiaaliseen nuorten ohjaustoimintaan. Tämä tarkoittaa erityisesti nuorten syrjäytyneiden tai vakavassa syrjäytymisvaarassa olevien päihdeongelmaisten kuntoutus- ja asumispalveluiden kehittämistä yhdessä kolmannen sektorin kanssa.

Jotta ihmiset voisivat toteuttaa itseään, on perusasioiden oltava kunnossa. Eri toimijoiden tiiviimmällä verkostoitumisella voimme tarjota vahvan tukirenkaan ja mahdollisuuden muutokseen heikompiosaisille.

16.10.2008

Eilen olimme neuvottelemassa sairaanhoitopiirin kanssa ensi vuoden sopimuksesta. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat  ensi vuonna 11 prosenttia. Terveyden edistämisen resurssointi nousee yhä tärkeämmäksi. Liikunta on lääke ja parasta terveyden edistämistä. Voidaankin sanoa ,että parhaita terveyskeskuksia ovat kevyenliikenteen väylät, lenkkipolut ja uimahallit. Yksi terveyskeskuskäynti maksaa  keskimäärin 100 veroeuroa.

Tiistaina vedin vesijumpan jossa oli 145 osallistujaa. Kaupunki käyttää yhtä uintikertaa kohti noin kaksi veroeuroa. Leikkisästi voidaan tehdä vertailu uimahallikäynteihin sijoitettujen ja terveyskeskuskäyntien kaupungin kohdentamien veroeurojen välillä. 145 käynnin kustannukset  uimahallikäynnillä ovat 290 euroa ja saman käyntimäärän kustannukset terveyskeskuksessa olisivat 14.500 euroa.

Palvelujen vaikuttavuus on nostettu tärkeäksi tekijäksi. Hyvä näin. Raksilan uimahallissa tuotettiin  viime vuonna terveyttä  630.000 käyntikertaa.

Oulun kaupungin erikoissairaanhoidon kustannusten nousu ensivuodelle on lähes yhtä suuri  kuin  koko vuoden liikuntabudjetti. Terveyden edistämiseen  laadukkailla  liikuntapalveluilla kannattaa investoida

15.10.2008

Oulun kaupunginvaltuusto käsitteli maanantain kokouksessa valtuuston itsearvioinnin tuloksia. Johtopäätöksenä oli kysymys, tarvitaanko Oulussa valtuustosopimus, joita muissa kunnissa on tehty?

Oulun kaupungin talous sukelsi vuonna 1997 ja tuolloin leikattiin ennaltaehkäisevistä palveluista. Nyt tulokset näkyvät mm. lasten- ja nuorten pahoinvointina. Oululla on nyt varaa korjata virheet ja kohdentaa veroeuroja terveyden edistämiseen, varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn. Tarvitsemme Oulussa valtuustoryhmien yhteisen valtuustosopimuksen vuosille 2009- 2012.Valtuustosopimuksessa sovitaan hyvinvointiohjelmasta. Ohjelmassa on konkreettiset toimenpiteet ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja sitoutuminen  niihin kohdennettavista  veroeuroista.  

12.10.2008