Lapsiperheet    |   Vanhukset    |    Terveyspalvelut   |   Työllisyys   |   Kunta ja aluepolitiikka

Eilen kaupunginhallitus käsitteli välitilinpäätöstä ja työllisyystilannetta. Suurimmat budjetin ylitystarpeet ovat sosiaali- ja terveystoimessa. Lisärahaa tarvitaan mm. lakisääteisiin avustuksiin toimeentulotukeen ja vammaisavustuksiin.

Toimeentulotuessa alle 25-vuotiaiden osuus on 33,6 prosenttia tuen saajista Tämä on suuri ongelma. Samanaikaisesti oli heinäkuussa 2 121 alle 25-vuotiasta työtöntä. Olemme kaupunginvaltuustossa asettaneet tavoitteeksi, että 2011 nuorten alle 25-vuotiaiden yhteiskuntatakuu toteutuu. Nyt emme saa seurannalla selville montako nuorista on ollut työttömänä  yli kolme kuukautta.

Yksi ongelma nuorten osalta on se, ettei toisen asteen ammatillista koulutusta ole tarjolla tarpeeksi nuorten määrään nähden.

Tuolle yhtälölle on löydyttävä vastauksia. Ei ole oikein opettaa nuoret toimeentulotuen hakijoiksi. Koen, että se on heitteille jättö. Tutkimukset osoittavat, että jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen osa  nuorista on syrjäytymiskierteessä.

Palvelutuotannon puolella tarvitaan 2,8 miljoonaa euroa lisärahaa. Jos valtuusto ei lisämäärärahaa myönnä, joudutaan  karsimaan avopalveluja lastensuojelussa ,asumis- ja päivätoiminnassa. Näin ei saa tapahtua. Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen on erityisen tärkeää.

27.08.2010 klo 7:40

Terveysrahastot puhuttavat.

Entinen Kelan johtaja esitti terveysrahaston perustamista ja kohta tuli Sitralta oma rahastomalli. Olen kokenut, että molemmissa malleissa tavoitteena on murentaa kunnalliset peruspalvelut ja viedä ne markkinavoimien armoille.

Terveyspalvelujen laatua ja saavutettavuutta tulee parantaa. Se tapahtuu parhaiten sillä, että valtionosuuksia kunnille lisätään. Tavoitteena tulee olla ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen.

Esitin ministeri Risikolle, että jäädytetään kaikki valtionbudjetista tulevat projektirahat esimerkiksi KASTE rahat ja ohjataan ne valtionosuuksina kunnille "korvamerkaten" ne ennaltaehkäisevään työhön. Vastaus oli kielteinen.

Maan hallituksella oli erilaisia politiikkaohjelmia mm. terveyserojen kaventamiseksi ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Mitä on tapahtunut? Terveyserot ovat kasvaneet ja lapsiperheiden köyhyys on syventynyt.

Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy tehdään 85 prosenttisesti eri hallintokunnissa. Vain 15 prosenttia sosiaali- ja terveystoimessa. On tärkeä vaikuttaa kaavoitukseen , asumiseen, liikuntaan , opetukseen ja niin edelleen. On kaadettava hallintokuntien raja-aidat.

Ihmisten hyvinvointiin ja saumattomiin asiakasprosesseihin on panostettava. Terveysrahastomallissa tapahtuisi päinvastoin ja se mahdollistaisi osaoptimoinnin ja siinä ihmisen tarvitsemat palvelut hajaantuisivat entisestään sekä kustannukset kasvaisivat. Tästä on esimerkkejä mm. Uudesta Seelannista. Kunnallinen demokratia heikkenisi ja kunnanvaltuustoista tulisi vain rahanjakoelimiä.

Tuon uhkakuvan estämiseksi tarvitsemme vahvoja ja tarpeeksi suuria  peruskuntia. Uudessa Oulussa meillä on kaikki mahdollisuudet ja osaaminen huolehtia kuntalaisten peruspalveluista.

25.08.2010 klo 7:24

SDP:n eduskuntaryhmä linjasi ensi vuoden budjettitavoitteet. Hallituksen toimettomuuden seurauksena yhä useampi syrjäytyy ja jää pysyvästi pois työelämästä. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa nyt 40 prosentin vauhdilla. Noin 42 000 nuorta oli vailla työtä heinäkuussa. Nuoret ja työttömät unohtuvat, kun hallitus esittää työllisyysmäärärahojen leikkausta ensi vuodelle. Vuositasolla pudotus on jopa 60 miljoona euroa. Nyt tarvitaan jokainen työikäinen työelämään ja vaatii lisämäärärahaa työllistämis

Eduskunnan saatava selvitys energiaverojen tulonjakovaikutuksesta Me emme hyväksy tuloerojen kasvua ja eriarvoisuuden lisääntymistä. Energiaverotuksen korotuksen riskinä on, että osalla suomalaisista asumiskustannukset kohoavat kohtuuttomiksi.  Asunnon lämmitystä ei voi muuttaa vuosittain. Hallituksen ratkaisulla vaarantuu myös kaukolämmön energiatehokas ja ympäristöystävällinen tuotanto. Hallituksen vihreäksi markkinoiman energiaverotuksen logiikkaa myös horjuttaa turpeen saama erityiskohtelu.  Hallituksen täytyy antaa eduskunnalle tarkka selvitys energia- ja arvonlisäverokorotusten tulonjakovaikutuksista osana budjettiesitystään.

Tuloerot Suomessa kasvavat ja meillä on jo 900 000 köyhää. Terveyserot varakkaiden ja pienituloisten välillä näkyvät selvästi ja kasvavat edelleen. Terveyserojen kaventaminen on SDP:n keskeisiä tavoitteita. Tuloerojen kasvua tulee välittömästi hillitä korottamalla pääomaveroa jo ensi vuoden alusta, muuttamalla pääomavero progressiiviseksi ja poistamalla työmarkkinatuesta tarveharkinta. Pienituloisten asumista on tuettava ja siksi tarvitaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kipeästi lisää erityisesti kasvukeskuksiin.

 Kunnallisveron perusvähennyksen alaraja on nostettava 3000 euroon. Tällä tuettaisiin esimerkiksi pienituloisia lapsiperheitä ja eläkeläisiä selviämään veronkorotusten tuomista lisälaskuista.

 Sosiaaliturvaa koskevien valitusten käsittelyn viivästyminen on iso oikeudenmukaisuus- ja ihmisoikeuskysymys. Apulaisoikeuskansleri on antanut huomautuksia pitkistä käsittelyajoista. Tästä huolimatta hallitus ei korjaa tilannetta ja anna riittävästi rahaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle valitusten käsittelyyn.

Kuntalaisten peruspalvelut yhä vaarassa. Tämä vaatii lisärahaa kunnille

 Peruspalveluja joudutaan ensi vuonnakin monissa kunnissa leikkaamaan, jonka seurauksena ihmiset eivät saa palveluja tasavertaisesti. Menoleikkauksien lisäksi useat kunnat joutuvat nostamaan veroprosenttiaan ja velkaantuminen jatkuu. Kuntien rakenneuudistusta tulisi välittömästi jatkaa nimeämällä jo nyt parlamentaarinen elin valmistelemaan sitä. Toivottavasti ministeri Tapani Töllin Oulussa lupaama työ käynnistyy pikaisesti.  

24.08.2010 klo 5:55

Eilen Uuden Oulun valmistelutyöryhmä luovutti selvityksensä kuntaministeri Tapani Töllille ja kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajalalle. Kuntien valtuustot Oulussa, Haukiputaalla, Oulunsalossa ja Yli-Iissä valitsivat  edustajat yhdistymishallitukseen. Valituilla on kokemusta ja he ovat olleet kuntapolitiikassa mukana pitkään.

Haukiputaan venkoilu jatkui loppumetreille. Valmisteluryhmän yksimielisiä esityksiä ei noudatettu tasa-arvon näkökulmasta, vaan Haukiputaalla keskusta vaihtoi ehdotetun naispaikan miespaikaksi ja pyöritti koko Haukiputaan valtuustoa vaatien kirjallisen sopimuksen asiasta. Muuten olisivat vaatineet suhteellista vaalia. Ikävä asia ja murensi luottamusta.

Nyt toivon vilpittömästi, että vastakkain asettelun aika on ohi .Enää  ei ole kuntaliitoksen vastustajia ja puolustajia, vaan Uuden Oulun rakentajia. Haasteet Pohjois-Suomen veturin vahvistamiseksi ovat suuret. Liian moni alueen ihminen on vailla työtä ja nuoret vailla koulutuspaikkoja. Elinkeinoelämä yskii ja edunvalvonnassa valtiovallan suuntaan on rutkasti parantamista.

Mielestäni kaikkein tärkeintä jatkotyössä on kuntapalvelujen säilyttäminen tasa-arvoisesti ja se vaatii luottamusta ja vuoropuhelua Uuden Oulun asukkaiden kanssa.

 Totean, että valmisteluryhmässä oli hyvä ja innostava työilmapiiri. Sitä johdettiin asiantuntemuksella. Siitä erityinen kiitos kuuluu selvitysmies Arto Koskelle.

  22.08.2010 klo 12:10

21.08.2010 klo 11:20

Tänään jää ansaitulle eläkkeelle Siiri Huotari 68 v. Siiri on palvelut pitkän päivärupeaman ravintola Jousimiehessä. Häneltä on löytynyt ymmärrystä ja apua monille elämässä vastoinkäymisiä kokeneelle. Lähimmäisen rakkaus ja välittäminen kuvaavat Siiriä parhaiten.

Tämän päivän puhutuimpia asioita on eläkeiän "nostaminen". Siiri kiteytti tämän asian Kalevan haastattelussa sanomalla: "Hyvässä työssä jaksaa pitkään" ja  antoi tunnustusta työnantajalleen,  joka ei ole harrastanut ikärasismia. 

Ei Siiri jää laakereilla lepäämään. Uskon, että Lintulammen asukastupa saa hänestä innokkaan vapaaehtoistyöntekijän.

Olen innolla menossa hänen läksiäisiin tänä iltana. Tänään on aika Siirin olla juhlien keskipisteenä

20.08.2010 klo 18:20

Sain vihdoin auki kaatuneet sivuni. Tavoitteena kirjoitella päivittäin.

Tänä kesänä on hukkunut ennätys määrä suomalaisia ja lasten hukkumisiltakaan emme valitettavasti välttyneet.

Tänään töissä laskin kesän aikana uinnin lisäopetuksessa olleet oululaiset  1-4 luokkalaiset oppilaat. Pettymys oli suuri. Keväällä koulujen kautta kutsuttiin viikon  lisäopetukseen 750 oppilasta. Heille järjestettiin lisäksi kuljetus oman koulun pihalta. Koko palvelupaketti oli perheille maksuton.

 Lisäopetukseen osallistui 363 oppilasta. Osallistumisprosentti oli 48,4.Uinninopettajaa kohti ryhmässä oli keskimäärin neljä lasta ja jokaisen erityistukea tarvitsevan oppilaan tukena oli apuopettaja. Apuopettajat palkkasi oululaiset uimaseurat kaupungin tukemalla kesätyösetelillä.

En tiedä miten saamme kaikki oululaiset vanhemmat ymmärtämään uimataidon merkityksen. Oululainen uinninopetuksen malli on Suomen paras. Teen parhaani ,että Kiimingin, Yli-Iin ja Oulunsalon oppilaat saadaan jo ensi syksystä uinninopetuksen piiriin esikoululaisista kuudennen luokan loppuun. Haukiputaalla on myös mallikkaasti järjestetty uinninopetus, joka on lähes yhtä kattava kuin Oulussa.