|
31.08.2010 klo 8:00 Eilen kaupunginhallitus käsitteli
välitilinpäätöstä ja työllisyystilannetta. Suurimmat budjetin ylitystarpeet
ovat sosiaali- ja terveystoimessa. Lisärahaa tarvitaan mm. lakisääteisiin
avustuksiin toimeentulotukeen ja vammaisavustuksiin.
Toimeentulotuessa alle 25-vuotiaiden osuus on 33,6 prosenttia tuen
saajista Tämä on suuri ongelma. Samanaikaisesti oli heinäkuussa 2 121 alle
25-vuotiasta työtöntä. Olemme kaupunginvaltuustossa asettaneet tavoitteeksi,
että 2011 nuorten alle 25-vuotiaiden yhteiskuntatakuu toteutuu. Nyt
emme saa seurannalla selville montako nuorista on ollut työttömänä yli
kolme kuukautta.
Yksi ongelma nuorten osalta on se, ettei toisen asteen ammatillista
koulutusta ole tarjolla tarpeeksi nuorten määrään nähden.
Tuolle yhtälölle on löydyttävä vastauksia. Ei ole oikein opettaa nuoret
toimeentulotuen hakijoiksi. Koen, että se on heitteille jättö. Tutkimukset
osoittavat, että jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen osa nuorista
on syrjäytymiskierteessä.
Palvelutuotannon puolella tarvitaan 2,8 miljoonaa euroa lisärahaa. Jos
valtuusto ei lisämäärärahaa myönnä, joudutaan karsimaan
avopalveluja lastensuojelussa ,asumis- ja päivätoiminnassa. Näin ei saa
tapahtua. Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen on erityisen tärkeää.
27.08.2010 klo 7:40
Terveysrahastot puhuttavat.
Entinen Kelan johtaja esitti terveysrahaston perustamista ja kohta tuli
Sitralta oma rahastomalli. Olen kokenut, että molemmissa malleissa
tavoitteena on murentaa kunnalliset peruspalvelut ja viedä ne
markkinavoimien armoille.
Terveyspalvelujen laatua ja saavutettavuutta tulee parantaa. Se tapahtuu
parhaiten sillä, että valtionosuuksia kunnille lisätään. Tavoitteena tulee
olla ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen.
Esitin ministeri Risikolle, että jäädytetään kaikki valtionbudjetista
tulevat projektirahat esimerkiksi KASTE rahat ja ohjataan ne
valtionosuuksina kunnille "korvamerkaten" ne ennaltaehkäisevään työhön.
Vastaus oli kielteinen.
Maan hallituksella oli erilaisia politiikkaohjelmia mm. terveyserojen
kaventamiseksi ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Mitä on
tapahtunut? Terveyserot ovat kasvaneet ja lapsiperheiden köyhyys on
syventynyt.
Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy tehdään 85 prosenttisesti eri
hallintokunnissa. Vain 15 prosenttia sosiaali- ja terveystoimessa. On tärkeä
vaikuttaa kaavoitukseen , asumiseen, liikuntaan , opetukseen ja niin
edelleen. On kaadettava hallintokuntien raja-aidat.
Ihmisten hyvinvointiin ja saumattomiin asiakasprosesseihin on
panostettava. Terveysrahastomallissa tapahtuisi päinvastoin ja se
mahdollistaisi osaoptimoinnin ja siinä ihmisen tarvitsemat palvelut
hajaantuisivat entisestään sekä kustannukset kasvaisivat. Tästä on
esimerkkejä mm. Uudesta Seelannista. Kunnallinen demokratia heikkenisi ja
kunnanvaltuustoista tulisi vain rahanjakoelimiä.
Tuon uhkakuvan estämiseksi tarvitsemme vahvoja ja tarpeeksi suuria
peruskuntia. Uudessa Oulussa meillä on kaikki mahdollisuudet ja osaaminen
huolehtia kuntalaisten peruspalveluista.
25.08.2010 klo 7:24
SDP:n eduskuntaryhmä linjasi ensi vuoden
budjettitavoitteet. Hallituksen toimettomuuden seurauksena yhä useampi
syrjäytyy ja jää pysyvästi pois työelämästä. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa
nyt 40 prosentin vauhdilla. Noin 42 000 nuorta oli vailla työtä heinäkuussa.
Nuoret ja työttömät unohtuvat, kun hallitus esittää työllisyysmäärärahojen
leikkausta ensi vuodelle. Vuositasolla pudotus on jopa 60 miljoona euroa.
Nyt tarvitaan jokainen työikäinen työelämään ja vaatii lisämäärärahaa
työllistämis
Eduskunnan saatava selvitys energiaverojen
tulonjakovaikutuksesta Me emme hyväksy tuloerojen kasvua ja
eriarvoisuuden lisääntymistä. Energiaverotuksen korotuksen riskinä on, että
osalla suomalaisista asumiskustannukset kohoavat kohtuuttomiksi.
Asunnon lämmitystä ei voi muuttaa vuosittain. Hallituksen ratkaisulla
vaarantuu myös kaukolämmön energiatehokas ja ympäristöystävällinen tuotanto.
Hallituksen vihreäksi markkinoiman energiaverotuksen logiikkaa myös
horjuttaa turpeen saama erityiskohtelu. Hallituksen täytyy antaa
eduskunnalle tarkka selvitys energia- ja arvonlisäverokorotusten
tulonjakovaikutuksista osana budjettiesitystään.
Tuloerot Suomessa kasvavat ja meillä on jo 900 000
köyhää. Terveyserot varakkaiden ja pienituloisten välillä näkyvät
selvästi ja kasvavat edelleen. Terveyserojen kaventaminen on SDP:n keskeisiä
tavoitteita. Tuloerojen kasvua tulee välittömästi hillitä korottamalla
pääomaveroa jo ensi vuoden alusta, muuttamalla pääomavero progressiiviseksi
ja poistamalla työmarkkinatuesta tarveharkinta. Pienituloisten asumista on
tuettava ja siksi tarvitaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kipeästi lisää
erityisesti kasvukeskuksiin.
Kunnallisveron perusvähennyksen alaraja on nostettava
3000 euroon. Tällä tuettaisiin esimerkiksi pienituloisia lapsiperheitä ja
eläkeläisiä selviämään veronkorotusten tuomista lisälaskuista.
Sosiaaliturvaa koskevien valitusten käsittelyn
viivästyminen on iso oikeudenmukaisuus- ja ihmisoikeuskysymys.
Apulaisoikeuskansleri on antanut huomautuksia pitkistä käsittelyajoista.
Tästä huolimatta hallitus ei korjaa tilannetta ja anna riittävästi rahaa
sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle valitusten käsittelyyn.
Kuntalaisten peruspalvelut yhä vaarassa. Tämä vaatii
lisärahaa kunnille
Peruspalveluja joudutaan ensi vuonnakin monissa
kunnissa leikkaamaan, jonka seurauksena ihmiset eivät saa palveluja
tasavertaisesti. Menoleikkauksien lisäksi useat kunnat joutuvat nostamaan
veroprosenttiaan ja velkaantuminen jatkuu. Kuntien rakenneuudistusta tulisi
välittömästi jatkaa nimeämällä jo nyt parlamentaarinen elin valmistelemaan
sitä. Toivottavasti ministeri Tapani Töllin Oulussa lupaama työ käynnistyy
pikaisesti.
24.08.2010 klo 5:55
Eilen Uuden Oulun valmistelutyöryhmä luovutti
selvityksensä kuntaministeri Tapani Töllille ja kuntaosaston ylijohtaja
Päivi Laajalalle. Kuntien valtuustot Oulussa, Haukiputaalla, Oulunsalossa ja
Yli-Iissä valitsivat edustajat yhdistymishallitukseen. Valituilla on
kokemusta ja he ovat olleet kuntapolitiikassa mukana pitkään.
Haukiputaan venkoilu jatkui loppumetreille. Valmisteluryhmän yksimielisiä
esityksiä ei noudatettu tasa-arvon näkökulmasta, vaan Haukiputaalla keskusta
vaihtoi ehdotetun naispaikan miespaikaksi ja pyöritti koko Haukiputaan
valtuustoa vaatien kirjallisen sopimuksen asiasta. Muuten olisivat vaatineet
suhteellista vaalia. Ikävä asia ja murensi luottamusta.
Nyt toivon vilpittömästi, että vastakkain asettelun aika on ohi .Enää
ei ole kuntaliitoksen vastustajia ja puolustajia, vaan Uuden Oulun
rakentajia. Haasteet Pohjois-Suomen veturin vahvistamiseksi ovat suuret.
Liian moni alueen ihminen on vailla työtä ja nuoret vailla koulutuspaikkoja.
Elinkeinoelämä yskii ja edunvalvonnassa valtiovallan suuntaan on rutkasti
parantamista.
Mielestäni kaikkein tärkeintä jatkotyössä on kuntapalvelujen
säilyttäminen tasa-arvoisesti ja se vaatii luottamusta ja vuoropuhelua Uuden
Oulun asukkaiden kanssa.
Totean, että valmisteluryhmässä oli hyvä ja innostava työilmapiiri.
Sitä johdettiin asiantuntemuksella. Siitä erityinen kiitos kuuluu
selvitysmies Arto Koskelle.
22.08.2010 klo 12:10
Valtioneuvoston ensivuoden työllistämis-, koulutus- ja
erityistoimenpiteisiin varatut määrärahat verrattuna vuoden
2010 varsinaiseen talousarvioon alenevat 22 milj. eurolla.
Esitys pelottaa. Työttömyysaste on alueellamme useamman
prosentin maan keskiarvon yläpuolella ja nuorten työttömyys
erityisen korkealla tasolla. Tutkimukset kertovat, että nuoren
syrjäytymiskierre alkaa jo kahden kuukauden työttömyyden
jälkeen. Nuorten yhteiskunta takuu ei toteudu ja sen eteen on
tehtävä kovasti töitä. Se ei onnistu ilman lisärahoja
työllisyydenhoitoon ja oppilaspaikkoihin. Lisäksi Oulun seudulla
suuri joukko peruskoulun päättäneistä jää ilman opiskelupaikkaa.
Tapasin opetusministeri Henna Virkkusen toukokuussa Kuntaliiton
valtuuston kokouksessa. Hän lupasi lisää aleellemme
aloituspaikkoja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen . Näin
ei kuitenkaan käynyt. Emme saaneet suhteellista meille kuuluvaa
osaa lisäpaikoista.
21.08.2010 klo 11:20
Tänään jää ansaitulle eläkkeelle Siiri Huotari 68 v.
Siiri on palvelut pitkän päivärupeaman ravintola Jousimiehessä. Häneltä on
löytynyt ymmärrystä ja apua monille elämässä vastoinkäymisiä kokeneelle.
Lähimmäisen rakkaus ja välittäminen kuvaavat Siiriä parhaiten.
Tämän päivän puhutuimpia asioita on eläkeiän "nostaminen". Siiri kiteytti
tämän asian Kalevan haastattelussa sanomalla: "Hyvässä työssä jaksaa
pitkään" ja antoi tunnustusta työnantajalleen, joka ei ole
harrastanut ikärasismia.
Ei Siiri jää laakereilla lepäämään. Uskon, että Lintulammen asukastupa
saa hänestä innokkaan vapaaehtoistyöntekijän.
Olen innolla menossa hänen läksiäisiin tänä iltana. Tänään on aika Siirin
olla juhlien keskipisteenä
20.08.2010 klo 18:20
Sain vihdoin auki kaatuneet sivuni. Tavoitteena
kirjoitella päivittäin.
Tänä kesänä on hukkunut ennätys määrä suomalaisia ja lasten
hukkumisiltakaan emme valitettavasti välttyneet.
Tänään töissä laskin kesän aikana uinnin lisäopetuksessa olleet
oululaiset 1-4 luokkalaiset oppilaat. Pettymys oli suuri. Keväällä
koulujen kautta kutsuttiin viikon lisäopetukseen 750 oppilasta. Heille
järjestettiin lisäksi kuljetus oman koulun pihalta. Koko palvelupaketti oli
perheille maksuton.
Lisäopetukseen osallistui 363 oppilasta. Osallistumisprosentti oli
48,4.Uinninopettajaa kohti ryhmässä oli keskimäärin neljä lasta ja jokaisen
erityistukea tarvitsevan oppilaan tukena oli apuopettaja. Apuopettajat
palkkasi oululaiset uimaseurat kaupungin tukemalla kesätyösetelillä.
En tiedä miten saamme kaikki oululaiset vanhemmat ymmärtämään uimataidon
merkityksen. Oululainen uinninopetuksen malli on Suomen paras. Teen parhaani
,että Kiimingin, Yli-Iin ja Oulunsalon oppilaat saadaan jo ensi syksystä
uinninopetuksen piiriin esikoululaisista kuudennen luokan loppuun.
Haukiputaalla on myös mallikkaasti järjestetty uinninopetus, joka on lähes
yhtä kattava kuin Oulussa. |