Lapsiperheet    |   Vanhukset    |    Terveyspalvelut   |   Työllisyys   |   Kunta ja aluepolitiikka

Jätin maanantaina seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen. Siihen tulee vastata seuraavassa kaupunginvaltuustossa 14.4.2011

VALTUUSTOKYSELY  TERVEYSASEMILLE PÄÄSYN ONGELMISTA

Terveyskeskusvastaanoton kiireetön jonotusaika on kasvanut   jo 3 kuukauteen(=lakisääteinen yläraja). Kiireettömiä  vastaanottoaikoja   jaetaan toukokuulle ja kesäajaksi terveysasemat suljetaan seitsemäksi viikoksi , joka entisestään vaikeuttaa kiireettömien vastaanottoaikojen saantia. Kesäajan päivystysvastaanottotoiminta keskittyy kiireellisen avun hoitamiseen.

Tämä johtaa siihen, että erikoissairaanhoito ja kalliimmat palvelut esimerkiksi mielenterveyspalveluissa lisääntyvät ja  ennaltaehkäisevät  palvelut kärsivät. Aikaa jää vain tulipalojen sammuttamineen ja pitkäjänteinen terveyden edistäminen ja varhainen puuttuminen kärsivät.

Työntekijöiden sairaslomat ovat lisääntyneet. Rekrytointimaine huononee ja palvelujen laatu heikkenee. Työpari-tiimityömallin toteuttaminen vaikeutuu. Eikä kyetä  toteuttamaan  uuden terveydenhuoltolain mukaista perusterveydenhuollon vahvistamista.

Puhelinoperaattorin vaihto toi suuri ongelmia terveysasemille ajansaannin osalta ja kuormitti entisestään henkilökuntaa.

Vastaanottokäyntien määrät ovat lisääntyneet, etenkin hoitajakäynnit . Toiminta on siis tehostunut ja on siirrytty kevyempiin palveluihin strategian mukaisesti. Henkilöstöä vähennettiin viime vuonna 6-7 lääkärin työpanoksen verran. Mitoituksena on sovittu käytettäväksi 2 200 asukasta/lääkäri-hoitajatyöpari.

Tälle vuodelle esitetyssä sopimuksessa, jonka sosiaali- ja terveyslautakunta on jo hyväksynyt, terveysasemien vastaanottokäyntien määrä on alimitoitettu, sillä niitä tilataan vuodelle 2011 noin 171 000 kpl ja vuoden 2010 toteuma oli noin 199 000 käyntiä eli 14 % enemmän. Koska palvelujen kysyntä ei ole vähentynyt, tilattavien käyntien määrää tulee lisätä ainakin 30 000 kpl. Tähän tarvitaan noin 1,6 miljoonan euron lisärahoitus.

Tilaaja- tuottajamalli on aiheuttanut ongelmia.  Terveydenhuollon tilaaja  ( sosiaali- ja terveyslautakunta) ei ole lisännyt tilaustaan vastaanottotoimintaan tälle vuodelle, vaikka palvelujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti. ja jonot ovat epäinhimillisen pitkiä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen johtokunta palvelujen tuotannosta vastaavana on lähettänyt tämän vuoden sopimuksen uudelleen valmisteltavaksi. Lisärahaa sosiaali- ja terveyslautakunnalla ei ole Miten tämä ongelma ratkaistaan pikaisesti ja turvataan terveyspalvelut kaupunkilaisille? Kuka viime kädessä vastaa palvelujen kysyntään?

Terveysasemien vastaanotolle tarvitaan pikaisesti lisää lääkäreitä. Tarvitaan realistinen budjetti. Valitettavasti ne jotka terveysasemien palveluja eniten tarvitsevat, ovat maan hiljaisimmat eli mielenterveyspotilaat, nuoret päihteiden käyttäjät, monisairaat vanhukset, syrjäytyneet jne.. Näillä ihmisillä ei ole rahaa yksityispalveluihin

Kysynkin:

1.       Mihin toimiin ryhdytään, jotta oululaiset pääsevät inhimillisessä ajassa kiireettömään hoitoon terveysasemille?

2.       Kuka kantaa vastuun kun lain velvoittamat odotusajat venyvät ja joudumme maksamaan sakkomaksuja?

3.       Miten huolehditaan siitä, että terveysasemille saadaan puhelimella yhteys ja voidaan varata aika vastaanotolle?

4.       Tilaajan- ja tuottajan väliset sopimukset ovat edelleen kesken vaikka on jo maaliskuu. Kuka ottaa viimekädessä vastuun asian hoidosta ja lisärahan ohjaamisesta?

5.       Kuka ottaa vastuun siitä, jos terveysasemien osaavasta henkilökunnasta osa raskaan työtaakan alla irstisanoutuu ja hakeutuu muualle töihin?

6.       Onko tavoitteena ajaa alas julkinen terveydenhuolto Oulussa?

7.       Viime vuoden tilinpäätöstietojen mukaan kaupunkikonsernin vuosikate on noin 121 miljoonaa euroa, eikö tuosta osan voisi ohjata kuntalaisten laadukkaiden terveyspalvelujen järjestämiseen?

10.03.2011 klo 19:40

VELKAJÄRJESTELYYN INHIMILLISYYTTÄ JA JOUSTOA

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että velkajärjestelystä säädetään kokonaan uusi laki, joka korvaisi nykyisen lain yksityishenkilön velkajärjestelystä. Tavoitteena on yksinkertainen ja joustava menettely sekä oikeudenmukainen vastuunjako velallisen ja velkojan välillä. Velkajärjestelyllä pyritään saamaan ylivelkaantuneen henkilön taloudellinen tilanne hallintaan. Käräjäoikeuksiin jätettiin vuonna 2010 yli kolmetuhatta velkajärjestelyhakemusta, missä on  kasvua 334 edelliseen vuoteen

Ehdotuksen keskeisin muutos on, että velalliselta perittävä rahamäärä joustaisi tulojen muuttuessa. Velallisille määritettäisiin elinkustannusosa, jonka yli menevät tulot tilitettäisiin velkojille. Jos velallisen tulot putoavat alle elinkustannusosan, velkojille ei kertyisi tilitettävää. Yksin asuvan elinkustannusosa olisi noin 600 euroa kuukaudessa sekä asumiskulut.

Ehdotuksen mukaan sosiaalietuuksia,, kuten lapsilisiä ja erilaisia korvausmuotoisia etuuksia. ei laskettaisi mukaan velallisen tuloiksi. Asumistuen määrä vähennettäisiin kuitenkin vuokrakuluista, ja huomioon otettaisiin vain velallisen itsensä vastattavaksi jäävän vuokran määrä. Sen sijaan kaikki palkan sijaan tulevat etuudet, kuten ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha ja sairauspäiväraha olisivat velallisen tuloa samalla tavalla kuin ulosottomenettelyssä.

Työryhmä ehdottaa velkajärjestelyyn joustavuutta myös niin, että jokainen velallinen saisi oikeuden kolmeen vapaakuukauteen vuodessa. Niiden aikana velallinen saisi tulonsa omaan käyttöönsä. Vapaakuukaudet pidentäisivät vastaavasti maksuohjelman kestoa.

Velkajärjestelyn edellytyksiä tarkistettaisiin. Velkajärjestelyyn pääsyn voisi estää kuten nykyisinkin mm. piittaamaton ja vastuuton velkaantuminen. Uutta olisi, että tätä arvioitaessa otettaisiin huomioon myös luotonantajan oma toiminta, esimerkiksi velallisen maksukyvyn riittävä varmistaminen.

Maksuohjelman kesto olisi sama kuin elokuussa 2010 voimaan tulleessa uudistuksessa (normaalikesto 3 vuotta). Uutta olisi, että pienituloiselle velalliselle, jolta maksuja ei normaalisti kerry, vahvistettaisiin viiden vuoden maksuohjelma, Tämä helpottaisi nuoria ,jotka ovat velkaantuneet pikaluottojen tai muiden kulutusluottojen vuoksi.

Työryhmä ehdottaa, että velkajärjestelyä voitaisiin soveltaa tietyin edellytyksin myös pienimuotoista yritystoimintaa harjoittaviin henkilöihin. Yrittäjävelalliset voisivat saada oikeusapua velkajärjestelyhakemuksen tekemisessä.

Työryhmä vahvistaisi maksuohjelman valvontaa, jotta maksusuoritukset tulevat hoidetuiksi. Valvontatehtävä annettaisiin ulosottolaitokseen perustettavalle uudelle yksikölle. Nykyisin velkojat joutuvat itse hoitamaan valvontatehtävää. Velallinen suorittaisi kuukausimaksut ulosottomiehelle tilitettäväksi eikä enää suoraan velkojille, joita voi olla kymmeniä.

Työryhmän mukaan on välttämätöntä, että velkavastuulla on kaikissa tapauksissa enimmäiskesto. Lakiin tulisikin ottaa säännökset velan toissijaisesta lopullisesta vanhentumisesta, joka laskettaisiin velan eräpäivästä. Toissijainen vanhentumisaika olisi 18 vuotta, ja jos velkojana on luonnollinen henkilö, 23 vuotta.

Työryhmä ehdottaa uuden velkajärjestelylain säätämistä, jossa olisi säännösainesta nykyisestä velkajärjestelylaista, mutta myös uusia periaatteita. Keskeinen muutos nykytilaan olisi se, että velalliselta perittävä määrä vaihtelisi velallisen tulojen mukaan, jolloin lisäsuoritusvelvollisuutta ei synny.

Ehdotuksen lähtökohtana on, että talous- ja velkaneuvonta on merkittävin ylivelkaantuneiden kansalaisten neuvontapaikka, jossa myös valtaosa velkajärjestelyhakemuksista valmistellaan.

Työryhmän esitykset ovat kannatettavia ja lakimuutokset pitää saada nopeasti uuden eduskunnan käsittelyyn. Uskon, että näillä muutoksilla kyetään osin vaikuttamaan köyhyyden vähenemiseen. Nuorten velkaantuminen estettäisiin parhaiten pikavipit kieltävällä lailla sekä ennaltaehkäisemällä nuorten peliriippuvuus. Velkaneuvonnan jonot on lisäksi saatava hallintaan. On epäinhimillistä ja lain vastaista että esimerkiksi Oulussa velkaneuvontaan on 93 päivän jonotusaika.

10.03.2011 KLO 06:50

KOTIHOIDONTUEN KUNTAKOHTAISET EROT POISTETTAVA

Jokaisella lapsella on oikeus vanhempiin ja hyvän elämän alkuun. Vanhemmuutta tulee tukea arkielämän sujumisessa. Se vaatii parannusta lapsiperheiden toimeentuloon. Tällä hetkellä pienituloisimmat lapsiperheet eivät saa lapsilisää, koska ne leikkaavat toimeentulotukea. Tämä epäkohta on korjattava välittömästi uuden eduskunnan työn alkaessa. Vanhempainpäivärahojen minimitasoa on nostettava 100 eurolla. Lapsiperheiden verotusta on kevennettävä ottamalla käyttöön lapsivähennys.

”Vanhemmilla on oikeus valita hoitavatko he lapsensa kotona kotihoidontuella vai päivähoidossa. Molemmat vaihtoehdot vaativat kehittämistä, totesi eduskunnan varapuhemies, hyvä ystäväni Tarja Filatov naisten päivänä”.

Lastenhoivalla on suuri tasa-arvomerkitys. Kuntien talousvaikeudet eivät saa johtaa päivähoidon laadun heikkenemiseen. Naisten on hyvällä omallatunnolla voitava valita sekä osallistuminen työelämään että perheen perustaminen. Nyt tarvitaan pelisääntöjä sille, että perheen lapset pääsevät samaan päiväkotiin ja, että päivähoito on aina lähipalvelua kodin tai työpaikan läheisyydessä. Päiväkotiryhmille on lailla määriteltävä enimmäiskoot.

Kotihoidon, päivähoidon ja työn yhdistämisen on oltava joustavaa. On saatava aikaan lakimuutos joka mahdollistaisi osittaisen kotihoidontuen ja osa-aikatyön yhdistämisen. Tarvitaan päivähoidon maksuasetukseen muutos, joka joustaa nykyistä paremmin perheen pirstaleisen hoivatarpeeseen. Naisten työssäkäynti on merkittävä osa Suomen työllisyysastetta ja avainkysymys Suomen tulevaisuudelle.

Kotihoidontuki tarvitsee valtakunnalliset pelisäännöt. Tuen taso ja tulosidonnaisuus on määriteltävä kuten päivähoitomaksuissa. Nyt moni kunta maksaa kotihoidontuen kuntalisää ja perheet joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnan mukaan.

Kotihoidon valitsevien äitien ja isien on voitava palata turvallisesti työhön. Nykyisin liian monet, erityisesti äidit joutuvat usein työttömyysloukkuun, jollei heillä ole vakituista työpaikkaa heidän jäädessään kotihoidonvapaalle. Kotihoidontuen varassa oleville vanhemmille on rakennettava mahdollisuus täydennyskoulutukseen. Työn, hoivan ja opiskelun yhteensovittamiseen tarvitaan lainsäädännön uudistamista.

16.02.2011

Kunnille vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon julkisesta rahoituksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista valmistelevan työryhmän väliraportti on lausuntokierroksella.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen lähtökohtana on oltava yhdenvertaisuusperiaate. Raportissa esitetty joustomahdollisuus alueellisen yhdenvertaisuuden toteuttamisessa on perusteltu. Se huomioi maamme vaihtelevan asukastiheyden ja pitkät välimatkat.

Uuden vappuna voimaan tulevan terveydenhuoltolain tavoitteena on asiakaskeskeisyyden vahvistaminen, joka on otettava huomioon palvelujen vaikuttavuuden suunnittelussa. Asiakkaiden kannustaminen omien terveysongelmiensa hallintaan parantaa hoidon tuloksellisuutta.

 Työryhmä painottaa väliraportissaan erityisesti ennalta ehkäisyn ja terveyden edistämisen näkökulmaa. Terveydenhuollon vaikuttavuutta voidaan myös parantaa huolehtimalla hoitoketjujen toimivuudesta, jolloin voidaan varmistaa mm. hoitosuositusten toteutuminen.

Vierastan, maakuntahallinnon sekä Kelan terveysrahaston mallia. Ne eivät tuo lisärahaa, mutta katkaisevat yhteydet kuntien peruspalveluihin. Kaavoitus, rakentaminen, asuminen, liikenne, koulutus, työvoima- ja elinkeinopolitiikka vaikuttavat terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.  Kunnat ovat koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Kunnilla on laaja vastuu mm. koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpidosta sekä elinkeinoelämän edellytysten kehittämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistaminen toteutuu parhaiten vahvan peruskunnan vastuulla. Toiminnallisen integraation ja laaja-alaisen hyvinvointipolitiikan toimeenpanon edellytyksenä on kunnan vahva omistajaohjaus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta on saatava konkreettisemmat esitykset. Jatkotyön tulee painottua peruslinjausten konkretisointiin. Ratkaisuilla on kiire ja linjaukset on saatava tulevaan hallitusohjelmaan. Palvelut uhkaavat rapautua ja palveluiden järjestäminen hajautuu erilaisiin hallintomalleihin. Sosialidemokraatit kannattavat periaatetta, jonka mukaan rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla samoissa käsissä ja demokraattisen päätöksenteon piirissä. Tämä periaate ja vahva muutos korjaavasta ehkäisevään  ja hyvinvointia edistävään työhön on edellytys sille, että tulevaisuuden haasteissa pystytään hoitamaan palvelut ja sosiaaliturva.

Laajempi väestöpohja mahdollistaa myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaon ja hoitoprosessien uudistamisen. Tulevaisuudessa nykyinen raja siirtyy vaativan erikoissairaanhoidon ja perustason erikoissairaanhoidon välille. Erityisvastuualueen erikoissairaanhoito keskittyisi entistä enemmän ja vaativien toimintojen osalta kansallinen työnjako selkiytyisi. Vaativan hoidon laatu paranee ja kustannukset laskevat. Väestöpohjan laajentaminen ja vaativan toiminnan keskittäminen ei tarkoita lähipalvelujen katoamista

 Paras- hanke on saanut paljon hyvää aikaiseksi, mutta on toisaalta synnyttänyt monitasoisia ja kirjavia hallinnollisia rakenteita. Sote- järjestelmän ohella kuntarakenteen uudistamiseen tulee saada vauhtia ja ne tulee valmistella yhtä aikaa.

Kunnan roolin palvelujen järjestäjänä tulee olla tunnustettu ja vahva. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä muiden kuntien tai järjestäjien kanssa tai hankkimalla osan palveluista yksityisiltä palvelun tuottajilta tai yhteisöiltä. Markkinoiden toimivuus on tärkeätä kunnille. Tarvitaan lisää hankinta- ja kilpailuttamisosaamista. Kun markkinat toimivat, hinta ja laatu ovat tasapainossa. Markkinoiden toimivuus on ongelma erityisesti terveydenhuollossa, jossa vaarana on, että yksityisen terveydenhuollon omistus keskittyy kansainvälisille sijoitusyhtiöille.

Kuntien demokraattinen päätöksenteko, rahoitus ja toiminnan ohjaus on kytkettävä yhteen. Kuntalaisten palveluihin tarkoitetut rahat on saatava ohjautumaan palveluiden järjestämiseen, ei hallintoon. On saatava päätöksenteko, rahoitus, laatu ja saatavuus läpinäkyviksi valtuutetuille ja palveluiden tarvitsijoille valinnanvapauden ja oikeusturvan kannalta.

10.02.2011

Verot maksukyvyn mukaan

Veroja ei Suomessa ole mitoitettu maksukyvyn mukaan. Vain kymmenesosa veroista kerätään progressiivisesti valtion ansiotuloverona. Tämä tarkoittaa, että peräti yhdeksän kymmenestä eurosta, jotka suomalainen maksaa veroa, kerätään tasaverona eli ottaen kaikilta yhtä paljon. Tämä on epäoikeudenmukaista. SDP haluaa tehdä verotuksesta oikeudenmukaisempaa.

Merkittävä epäkohta liittyy siihen, että vuodesta 1993 lähtien ansio- ja pääomatuloja on verotettu eri tavoin. Pääomatulovero on tällä hetkellä tasavero 28 %. Jo keskituloisen suomalaisen palkansaajan ansiotuloista maksama progressiivinen vero nousee sivukuluineen tätä korkeammaksi. Sosialidemokraatit haluavat osana verotuksen uudistamista ja julkisen talouden tervehdyttämistä korjata tämän epäkohdan.

Mallissamme pääomatuloverotuksen tasoa nostetaan kautta linjan, ja osinkotulojen verotus muutetaan progressiiviseksi. Pääomatuloveron verokanta nostetaan 30 %:iin. Malli lisäisi selvästi verotuloja ja samalla se jakaisi taantuman synnyttämän taloudellisen taakan hieman oikeudenmukaisemmin. Pääomaveroa maksava yrittäjä ei osallistu kunnallisveron maksuun lainkaan.

Pääomatulojen verotuksen kiristäminen vahvistaisi verojärjestelmän progressiota ja on siten perusteltua oikeudenmukaisuussyistä: veronmaksukyky on suurin erityisesti suuria pääomatuloja saavilla. Hyvä nyrkkisääntö onkin se, että verot tulee asettaa maksukyvyn mukaan.

02.02.2011

VALTION VELKAANTUMINEN - MITEN PÄÄSTÄÄN PINNALLE

EX- valtiovarainministeri Eero Heinäluomalla Uutispäivä demarin haastattelussa (21.12010) on uskottavat lääkkeet , joilla valtion kahdeksan miljardin euron velasta päästään eroon yhdessä vaalikaudessa. Veroalennusten  tie on loppuun käytetty. Keskimääräiseksi kasvuprosentiksi tarvittaisiin 3 %/vuosi.  Lisäksi työttömät pitää saada töihin.

Työllisyysaste on hilattava ensi vaalikaudella 67 prosentista 72 prosenttiin. Jo yhden prosentin työllisyysasteen kasvu tuo kaksi miljardia lisätuloja julkiseen talouteen. Työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on aivan liian korkealla tasolla.

Kolmas tasapainotuskeino on leikkauslistat. Se on epäoikeudenmukaisin tie, koska leikkaukset kirpaisevat eniten pienituloisia.

Oikeudenmukaisin tie on työn ja lievien veronkorotusten tie.

Heinäluoma sanoo olevansa optimisti. Paavo Lipposen toisella ja Matti Vanhasen ensimmäisellä vaalikaudella syntyi 420 000 työpaikkaa. Miksei nyt kyettäisi samaan? Kun Eero Heinäluoma jätti vuonna 2007 valtiovarainministerin tehtävät oli valtion budjetti kolme miljardia euroa ylijäämäinen. Ero tähän päivää on siis 11 miljardia euroa heikompi.

On helppo olla Eeron kanssa samaa mieltä. Eeron esittämä vaihtoehto vaatii sen, että demarit on suurin puolue eduskuntavaaleissa, muuten hukka perii. Nykyisellä hallituspohjalla  tuloerot, köyhyys ja terveyserot vain jatkavat kasvuaan.

29.1.2011

KANSALAISTEN VELKAKIERTEESEEN ON REAGOITAVA

Kotitalouksien velka-aste on huipputasoa. Velkojen määrä suhteessa käytettäviin tuloihin on 113 % kun se edellisen laman aikana oli 90 %. Velkaneuvonnan piirissä on yli 100.000 suomalaista. Ulosottovelallisia on noin 243.000, joista yrityksiä 22.000. Maksuhäiriömerkintöjä on 319.000 suomalaisella. Valtaosa maksuvaikeusmerkinnöistä,70 % sai uusia merkintöjä viime vuonna. Yhdellä velallisella on keskimäärin yli kahdeksan maksuhäiriömerkintää, keskiarvo on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut. Tiedot ovat Suomen Asiakastiedon ilmoittamia. Huolestuttavia tietoja. Asuntolainan korot ovat matalalla tasolla, entä kun ne lähiaikoina nousevat. Moniko suomalainen ajautuu velkaneuvonnan piiriin? Näihin asioihin on nyt reagoitava.

Pikavippien myöntämistä tiukennettiin viime vuoden keväällä kosmeettisesti. Suhteessa eniten pikavippejä on nuorilla aikuisilla, 25- 29- vuotiaista melkein joka kymmenennellä.

Oulussa sosiaalisessa luototuksessa valmistellaan ensisijaisesti toimeentulotuessa asioivat opiskelijat, jotka eivät ole saaneet/järjestäneet toimeentulotukea korvaavaa rahoitusta koko opiskeluajalle. luottoa sai viime vuonna 81 asiakasta, joista alle 29- vuotiaita 59. Velkaneuvontaan pääsyn enimmäisjonotusajaksi on eduskunta säätänyt 60 vrk. Velkaneuvonnassa Oulussa oli vuonna 2010 uusia asiakkaita yhteensä 396.Jonotusaika tammikuussa 2011: 93 pv. ja jonossa  oli 116 asiakasta. odottamassa palveluun pääsyä. Oulu rikkoo räikeästi säädettyä jonotusaikaa. Tähän on pikaisesti saatava muutos.

Lapsiperheiden köyhyys on räjähdysmäisesti noussut. Yhtenä syynä on se, että toimeentulossa lapsilisät lasketaan tuloksi ja ne leikkaavat toimeentulotuen määrää, eli kaikkein köyhimmät lapsiperheet eivät ole oikeutettuja lapsilisiin. Oulussa toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä oli vuonna 2010 yhteensä 1365.

Oulussa alle 25-vuotiaita tulottomia nuoria oli vuonna 2010 yhteensä 1059. Heistä suurin osa sai kirjallisen toimeentulotukipäätöksen ja sosiaalityöntekijä ei edes tapaa heitä. Toimeentulotukea saaneita alle 25-vuotiaita nuoria asioi toimeentulotuessa vuonna 2010 yhteensä 2542.

Oulussa on hyviä kokemuksia useista hankkeista, jotka suurelta osin tähtäävät samoihin tavoitteisiin: Syrjäytymisen ehkäisyyn, nopeaan puuttumiseen ja nuorten asiakkaiden nopeaan pääsyyn palveluun/toimenpiteisiin.

 Nuoret on saatava pois toimeentulotuelta opiskelemaan, työharjoitteluun, työpajalle, sairaslomalle eli ensisijaisille etuuksille. Toisen asteen koulupudokkaat on tavoitettava ja heille on järjestettävä palveluohjaus.

Tavoitteena tulee olla nolla toleranssi - ettei yksikään nuori ”tipahtaisi” palveluista ilman palveluntarpeen arviointia ja palveluohjausta.

Moniammatillinen ja poikkihallinnollinen verkosto on jo olemassa Time Out – ohjausmallin myötä (kutsunnat ja armeijan keskeyttävät), joka on laajennettava koskemaan kaikkia syrjäytymisuhan alla olevia nuoria.

Tarvitsemme matalankynnyksen paikan nuorille, jossa laaja-alaisella verkostotyöllä autetaan nuoria.

Tarvitsemme nuorten Oulu 10:n, jossa mukana mielenterveys - ja päihdetyö, sosiaalityö, työllisyys, liikunta, terveydenhuolto sekä ehkäisevä nuorisotyö.  Investoiminen nuoriin ja laaja-alaiseen nuorisotyöhön on sijoittamista tulevaisuuteen. Hyvin voivat lapset ja nuoret ovat Suomen tulevaisuuden paras kilpailuvaltti.

29.1.2011

Tule keskustelemaan työllisyysasioista.

28.1.2011

ALKOHOLIMAINONTA ON KIELLETTÄVÄ

Jokaisella ihmisellä on oikeus hyviin ja riittäviin terveyspalveluihin. Julkiset terveyspalvelut tulee rahoittaa pääsääntöisesti verovaroin. Näin taataan kustannuksiltaan edulliset ja alueellisesti tasavertaiset palvelut. Terveysnäkökulma on ulotettava yhteiskunnan eri sektoreille: työelämään, asuntopolitiikkaan, liikuntatoimeen nuoriso- ja koulutoimeen sekä valistukseen.

Eri väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet. Henkinen pahoinvointi on lisääntynyt. Lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat ilmenevät yhä rajummin. Alkoholin ja huumeidenkäyttö lieveilmiöineen on entistä näkyvämpää. Terveysriskit on tunnistettava ja ehkäistävä laaja-alaisella hyvinvointipolitiikalla. Toteuttamiseen osallistuvat kuntien eri hallintokunnat  viestintä ja valistus mukaan lukien moniammatillisella yhteistyöllä.

Yhä nuoremmat suomalaiset ovat alkoholin suurkuluttajia. Eduskunnan enemmistö 106 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen alkoholin mielikuvamainonnan kieltämisestä. Peruspalveluministeri Paula Risikko ei kuitenkaan aja asiaa. Hänelle riittävät mainonnan pienet muutokset.

Sosiaali- terveysalan järjestöt ovat huolissaan tilanteesta ja kaipaavat keinoja vähentää erityisesti nuorten alkoholin käyttöä. Heitä huolettaa nuorten runsas kertajuominen, humalajuomisen yleistyminen sekä runsas ja säännöllisen juomisen kasautuminen. Kymmenen järjestöä mukana myös Lääkäriliitto pitää Risikon kaavailemia rajoituksia riittämättöminä ja vaikeasti tulkittavina.

Järjestöt vaativat kansanedustajien tavoin lakia, joka rajaisi alkoholimainonnan tuotetietojen esittämiseen. Terveyden edistäminen ja ehkäisevät palvelut ovat maan hallituksen painopistealueita. On käsittämätöntä miksi ministeri Risikko ei kuuntele asiantuntijajärjestöjä eikä eduskunnan enemmistöä.

Lakialoite on käsiteltävä nopealla aikataululla ja lakimuutos on saatava aikaan. Nyt ei ole aikaa erilliselle komitealle tai työryhmälle.

24.01.2011

Perusturvaan tehtävä 100 euron korotus

Asiantuntijoiden mukaan Suomi on taantunut köyhyyden ja lapsiköyhyyden osalta 1970-luvun alun tasolle. Maassamme on jo 700 000–900 000 köyhää laskutavasta riippuen. Eri alueiden välillä on merkittäviä terveyseroja ja hyvinvointia tasaavat kuntapalvelut ovat tiukilla monessa kunnassa. Nämä eivät ole hyvinvointivaltion tunnusmerkkejä. Nyt on aika kääntää 1990-luvulta alkanut kehitys päinvastaiseksi ja vahvistaa hyvinvointivaltion perustaa.

Erityisen epäoikeudenmukaista köyhyys on osuessaan lapsiin. Kukaan ei voi valita vanhempiaan.  Köyhien perheiden lasten riski kohdata köyhyyttä myös omassa elämässään on kaksinkertainen verrattuna keskituloisten perheiden lapsiin. Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden lasten vanhemmista peräti 70% saa toimeentulotukea. Perheen pitkittyvä toimeentulotukiriippuvuus yhdistyy myös korkeampaan riskiin sairastua mielenterveydellisiin sairauksiin.

Ajoittain erityisesti oikeistopuolueiden kannattajat tai edustajat viljelevät käsitystä, jonka mukaan pienituloisuus kannustaa ponnistelemaan paremman toimeentulon puolesta. Tilastot eivät tätä näkemystä kuitenkaan tue. Erityisesti viime vuosina pienituloisuuden pitkittyminen ja toimeentulotukiriippuvuus ovat lisääntyneet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joulukuinen raportti kertoi suomalaisten jakautumisesta yhä voimakkaammin eri ”kasteihin”. Tämä näkyy erityisesti toimeentulotuen kasvavana tarpeena. Syy siihen on ennen kaikkea ensisijaisten etuuksien alhaisessa tasossa. Perusturva ei riitä tilanteessa, jossa työtä ei ole ja on turvauduttava viimesijaiseen toimeentulotukeen.. Sosialidemokraattien ajama linja on näiden kahden raiteen vahvistaminen samanaikaisesti. On sekä suomalaisten että kansantalouden etu, että mahdollisimman moni on osallisena työmarkkinoilla. Työ tuo parhaan toimeentulon. Sitä vailla olevaa on autettava riittävän tasoisella perusturvalla.

Sosialidemokraatit haluavat korottaa perusturvaa. Minimitasojen noin 100 euron korotus vahvistaisi merkittävästi pienituloisimpien taloudellista asemaa ja ehkäisisi tehokkaasti toimeentulotuen varaan joutumista. Korotus koskisi työttömyys- ja sairauspäivärahoja sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja. Toimiva perusturva auttaa työttömäksi jääneen takaisin työelämään. Riittämätön perusturva johtaa pahimmillaan pysyvään syrjäytymiseen työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Köyhimmät lapsiperheet jäävät myös osattomiksi lapsilisistä koska lapsilisät leikkaavat toimeentulotukea. Tämä epäkohta on korjattava.

Perusturvan korotuksessa on kysymys myös yhteiskuntamme eheydestä. Hallituksen verotyöryhmänkin kannattama kehitys kohti suurituloisia suosivaa tasaverotusta ja kasvavat tuloerot rapauttavat yhteistä luottamusta ja tuovat takaisin yhteiskuntaluokat arkeemme. Alle tuhannella eurolla kuukaudessa toimeen tulevia on Suomessa 700 000. Näin ei voi jatkua. Jotta Suomi selviää eheänä kansakuntana ja menestyy myös jatkossa, on meidän vahvistettava sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja autettava heitä, jotka eniten apua tarvitsevat, pysymään mukana.

TV1:n Ykkösaamun haastatteleman pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) mukaan Suomeen tulisi saada uusi lapsi- ja perheministerin salkku. Uusi ministeri sijoitettaisiin sosiaali- ja terveysministeriöön, jonne vastuuta perheasioista siirrettäisiin muistakin ministeriöistä. Kiviniemi toivoi, että perhepolitiikka saataisiin selkeästi yhden ministerin vastuulle. En usko , että hallintomalleja muuttamalla eriarvoisuus ja köyhyys Suomessa loppuu. Tarvitaan konkreettisia tekoja ja niitä sosialidemokraatit ovat valmiita tekemään edellä esitetyllä tavalla.

l