Työllisyys

Jotta työllisten määrä saataisiin Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla kasvuun, pitää varmistaa ainakin seuraavien asioiden toteuttaminen:

1. Nuorten koulutuspaikat on turvattava. Suunniteltuja määrärahaleikkauksia ei saa toteuttaa.

2. Oulun elinvoimaa vahvistamaan tarvitaan uusia toimenpiteitä ja uusi toimintamalli uudessa valmisteluun tulevassa kaupungin visiossa ja strategiassa.

3. Työllisyyden hoito pitää uudessa toimintatavassa koota yhteen siten, että noudatetaan yhden luukun periaatetta. Oulu pystyy suurena kaupunkina tämän asian hoitamaan mallikkaasti ja yhteistyössä yritysten, koulutusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

 

Tämä Oulumme on fiksu,  kansainvälisessä vertailussa älykkääksi todistettu ja kohti vielä parempaa kasvava suuri kaupunki. Oulu on aidosti vetovoimainen Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki, jossa asuu seudun kunnat mukaan lukien jo yli neljännesmiljoona ihmistä. Vetovoimaakin Oululla on ja tänne muuttajia on vuosittain enemmän kuin täältä pois lähtijöitä. Tästä kaikesta hyvästä huolimatta Oulua vaivaa kestorasite: Työtä vailla olevien kaupunkilaisten määrä pysyttelee kuukaudesta ja vuodesta toiseen aivan luvattoman suurena.

Kun noin 12.000 oululaista on koko ajan työttömänä, rasittaa se kaupunkiamme monin tavoin. Tämä vastaa lähes viidennestä kaikista oululaisista työvoimaan kuuluvista. Kaupunki selviytyy lyhytaikaisesta työttömyyden rasitteesta julkisen talouden pelisääntöjä soveltamalla tiettyyn rajaan saakka, kunnes lainalla elämisen hinta asettaa peräseinän. Oulussa tämä peräseinä ei ole enää kovin kaukana – valitettavasti.  Pitkään jatkunut työttömyys rasittaa kuitenkin eniten ihmistä itseään.

Kuntatalouden huono tila on vasta toissijainen seuraus paljon vakavammasta asiasta: Turhuuden ja tarpeettomuuden tunne monistuu 12.000 kertaisena siinä joukossa, joka ei yrityksistään huolimatta löydä itselleen työtä ja itsenäistä toimeentuloa tältä seudulta. Yhteiskunnan – siis kuntien ja valtiovallan – on aivan pakko panostaa siihen, että seudun elinvoima paranee, yritystoiminnan edellytykset paranevat, asukkaiden käteen jäävät tulot ja yleinen kulutus kasvaa. Näin ja ainoastaan näin saadaan ihmisille töitä ja talouteen uutta virtaa.

Rakenteilla oleva sote- ja maakuntauudistus asettaa peruskunnat uusiin lähtökuoppiin tehtävänään miettiä millainen on peruskunnan tehtävä ja toimenkuva uudessa hallintomallissa. Tämä on yksi tulevan valtuustokauden isoista tehtävistä. Todennäköisimmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisvelvollisuuden rinnalla tulee olemaan laaja elinvoiman edistämisen tehtävä.

Elinvoimaisessa kunnassa on hyvä työllisyys. Todella hyvä työllisyys Oulussa oli aivan 1990-luvun alussa, jolloin työttömänä oli noin viisi prosenttia työvoimasta. Tällainen työllisyyden aste on siis Oulussakin mahdollinen, ja siksi sitä kannattaa tavoitella. Koulutus on avaintekijä silloin kun nuoria kasvatetaan aikuiseksi ja osaksi yhteiskuntaa työtä tekemään. Tällä hetkellä tilanne vaikuttaa nurinkuriselta kun pääministeri Sipilä hallituksineen on leikkaamassa miljoonia euroja pois ammatillisesta koulutuksesta. Ja kaikki tämä väestörakenteeltaan Suomen nuorimmassa maakunnassa, jossa koulutuspaikkoihin on ennestään jo kova kilpailu. Nuorison kouluttaminen on kiistatta parasta työllisyyspolitiikkaa. Siinä panosten ja tuotosten suhde on kohdallaan vaikka miten päin asiaa väännettäisiin.

Tulevassa maakuntauudistuksessa pitää suurten kaupunkien erityistehtävä nostaa esiin. Kasvupalvelut pitää nähdä osana suurten kaupunkien laajaa elinkeinopolitiikkaa. Tämän vuoksi suurten kaupunkien osalta tulee määritellä kasvupalvelujen järjestämisvastuu lainsäädännössä vaihtoehtona maakunnalliselle ratkaisumallille. Näin on sovittu tehtäväksi jo pääkaupunkiseudulla. Oulun seudun merkitys koko Pohjois-Suomelle on suhteessa aivan vastaava kuin on pääkaupunkiseudun merkitys koko Suomelle. Ilman järjestämisvastuuta kaupungit eivät pysty kehittämään kasvupalveluja asiakaslähtöisesti . Peruskunta keskittyisi vastaisuudessa työllisyyden edistämiseen elinvoima-ja elinkeinopolitiikallaan yritystoiminnan ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Oulussa tämä merkitsisi mm. Business Oulun ja työllisyyden edistämisen asiantuntijoiden toimimista jatkossa osana yhteistä elinvoimatehtävää.